Erik Martinpoika Enckell (isoäitini isoisän isoisä) syntyi Tottijärvellä 13.5.1775. Vuodesta 1797 Erik lähtien hänet kirjattiin nimellä ja ammattinimikkeellä kylänräätäli (sockenskrädd) Erik Enkell Suomen Asutuksen Yleisluetteloon. Hänen syntymäkotinsa sijaitsi Vesilahteen silloin kuuluneen Tottijärven torpparipitäjän Jokipohjan kylän Yrjö Pelttarin (Erikin äidin veli) torpan mailla. Torppa oli lohkottu Laukon kartanon omistukseen kuuluneen Tottijärven Säterikartanon maista.

Enckell on yksi tunnettuja sukuja Suomessa. Esi-isäni asuinseuduilla, Vesilahden-Karkun alueilla, oli hänen elinaikaan ja vuosikymmeniä aikaisemminkin elänyt Enckellejä, mm. Karkun pappissuku ja joukko käsityöläisiä. Enckellin suvusta Gerald Enckellin vuonna 2000 valmistunut tutkimus Släkten Enckell 1623 - 2000 ei kuitenkaan sisällä mitään tietoa Eric Enckellistä kuten ei myöskään hänen mahdollisesta isästään Martin Enckellistä.

Erik sai sukunimensä Enckell oletettavasti oppi-isänsä mukaan, mikä oli käsityöläisille tyypillistä. Käsityöläissukunimi siis kuvasti eräänlaista "koulukuntaa" eli se usein viittasi tietyn alueen käsityöläisiin. On mahdollista, ettei Ericillä ollut sukuyhteyttä tunnettuun Enckellien sukuun.

On myös mahdollista, että Ericin äiti Riitta olisi seurustellut Enckellin sukuun kuuluneen miehen kanssa, ja Eric olisi saanut alkunsa tästä suhteesta.

Erik Enckellin äiti oli Riitta Pelttari Tottijärven Jokipohjasta eli nykyisestä Joenpohjasta (s. 1744, k. 22.6.1806). Riitan vanhemmat olivat Kaarle Hannunpoika Pelttari, s. 1711, k. 1783 Tottijärvellä) ja äidiäiti Riitta Juhantytär (s. 1712, k. 8.8.1799). Tottijärven rippikirjaan (1796-1801) molemmat Brithat ja Erik merkittiin peräkkäin alletusten.  Kaarle oli Pelttarin säteritorpan isäntänä 1765-1767, jonka jälkeen tila siirtyi hänen pojalleen Yrjölle (s. 1737) eli Erikin enolle.

Erikin äiti Riitta ei ollut aviossa, kun Erik syntyi 13.5.1775 Tottijärven Jokipohjan Pelttarilla. Kirkonkirjoihin Erikille merkittiin patronyymi Martini, joka viittasi Martti-isään. 

Käsityöammatteja pyrittiin 1600-luvulla keskittämään kaupunkeihin ja ammattikuntiin. Maaseudulla ammattimaista käsityötä sai harjoittaa ns. pitäjänkäsityöläinen (käsityöläismestari). Pitäjänkäsityöläiseksi päästäkseen piti ammattitaito osoittaa ensin oppipoikana ja yletä siitä kisälliksi. Toimittuaan muutaman vuoden kisällinä sai hakea puoltolausetta käräjiltä sekä valtakirjaa maaherralta ja lääninhallitukselta joko koko pitäjän tai tietyn alueen käsityöläiseksi. Järjestelmää kierrettiin ja rikottiin maaseudulla paljon (lue lisää). Käsityöläiselle annettiin usein ruotsinkielinen nimi, ellei sukunimeä ollut. Pitäjänkäsityöläiseksi tulon ydin oli se, että käräjillä esiteltiin sekä tarve että itse käsityöläinen ja päätettiin ottaa ehdokas pitäjänkäsityöläiseksi kuten esimerkiksi räätäliksi, ja lähetettiin maaherralle vahvistuspyyntö. (lue lisää).

Kuvia eri historiakirjoista Tottijärvellä ja Vesilahdessa: aaabbbcdef  h i jklm n

Erik Matinpoika Enckellin ensimmäinen vaimo oli Riitta Stina Juhantytär Brita Stina Johansdotter ,joka oli syntynyt 24.6.1773 Porissa. Hänen vanhempansa olivat reservin sotilas JuhaniJohanJalonius (s. 8.5.1749, k. 10.3.1809) ja Liisa Heikintytär Lisa Hendrichsdotter (s. 6.12.1743) Porista. Ericille ja Riitalle syntyi 12.1.1797 kaksostyttäret, Liisa ja Eeva Riitan asuessa Kauvatsan Jalonojalla ja Erikin Vesilahden Hinsalassa. Lapset kuitenkin kuolivat vajaan kolmen kuukauden ikäisinä yskään - Liisa 2.4.1797 ja Eeva 5.4.1797.

Vesilahden rippikirjassa (1795-1800) Erik ja Riitta kirjattiin kuuluneeksi Hinsalan alueen tilattomaan väestöön.

Kolmas tytär Esteri kuoli vajaan vuoden ikäisenä isorokkoon. Erik muutti vaimonsa kanssa Vesilahdelta Kauvatsan Jalonojan Niurulle v. 1800.

Erikille ja Riitalle syntyi 7 lasta, tyttäriä kaikki. Heistä viides tytär, Kaisa, kuoli vajaan 7 vuoden ikäisenä Kauvatsan Jalonojalla punatautiin. Seitsemäs tytär kuoli runsaan vuoden ikäisenä v. 1814. Jälkeläisiä syntyi vain Johannalle ja Esterille.

Erikin ja Riitan lapset:

1. Liisa Enckell, s. 12.1.1797 Kauvatsalla, k. 2.4.1797 Kauvatsalla.

2. Eeva Enckell, s. 12.1.1797 Kauvatsalla, k. 5.4.1797 Kauvatsalla.

3. Esteri Enckell, s. 12.9.1798 Kauvatsalla, k. 2.8.1799 Kauvatsalla. Esteri kirjattiin Vesilahden syntyneiden luetteloon syntyneeksi Kauvatsan kappelissa.

4. Johanna Enckell, s. 25.3.1801 Kauvatsalla.

Vartuttuaan Johanna työskenteli piikana Kauvatsalla eri paikoissa, mm. Lievikosken Heljolla, Hyväsellä, Kopiolla ja Wähtärillä. Johannalle syntyi kolme lasta. Juhani Kustaan syntyessä Johanna oli taloudenhoitajana hushållerskana Piitinojalla.

Johannan lapset:

1. Kalle, s. 8.1.1824 Kauvatsalla

2. Sofia Vilhelmiina, s. 7.6.1835 Kauvatsalla. Sofia sai tyttären Amanda Helenan työskennellessään Sääkskosken sahalla 14.2.1866. Tytär kuitenkin kuoli 6.3.1866.

3. Juhani Kustaa, s. 10.9.1839 Kauvatsalla.

5. Kaisa Enckell, s. 10.11.1803 Kauvatsalla, k. 29.5.1810 Kauvatsalla.

6. Esteri Enckell, s. 3.7.1806 Kauvatsalla. Hän työskenteli piikana mm. Kauvatsan Sääkskosken sahalla. Esteri avioitui Sääkskosen saharengin Juhani Hultmanin, s. 5.6.1793 Kauvatsalla, k. 9.2.1867 Kauvatsalla kanssa. Esteri ja Juhani vihittiin 20.11.1838 Kauvatsalla. Perhe muutti Kokemäelle 13.1.1848, josta palasivat kuitenkin takaisin Kauvatsalle. Esteri kuoli keuhkotautiin 28.1.1865 Kauvatsan Sääkskoskella.

Esterin tytär:

1. Vilhelmiina, s. 2.6.1828 Kauvatsalla. Hän muutti Turkuun 16.12.1845, josta kuitenkin palasi takaisin Sääkskoskelle 30.12.1845. Vilhelmiina sai tyttären Sofia 26.9.1847. Sofia lapsineen muutti Kokemäelle 18.11.1880.

7. Eeva Kristiina Enckell, s. 8.5.1813 Kauvatsalla, k. 10.6.1814 Kauvatsalla.

Erik Enckellin ensimmäinen vaimo Riitta kuoli 41-vuoden ikäisenä 19.5.1815.

Erik avioitui uudelleen runsaan vuoden kuluttua Lievikosken torpparin lesken Leena Antintyttären Lena Andersdotter (isoäitini isoisän isoäiti) kanssa, joka oli syntynyt vuonna 1784. Hänen tarkempi syntymäajankohtansa ja vanhempansa ovat jääneet arvoitukseksi. Heidät vihittiin 15.4.1816 Jalonojan Lievikoskella.

Erikille ja Leenalle syntyi kaksi lasta. Ensimmäisenä syntyi Kalle Kustaa, Carl Gustaf (isoäitini isoisän isä) 14.11.1816 Kauvatsalla. Toinen lapsi oli Maria Helena 7.7.1819, joka myöhemmin oli töissä piikana mm. Jalonojan Niurulla.

Erikin toinen vaimo Leena kuoli keuhkotautiin 11.1.1837. Erik jäi  yksin Leenan kuoltua ja lasten lähdettyä etsimään töitä. 

Erik Enckellin ja Leena Antintyttären lapset:

1. Kalle Kustaa Mäkelä, s. Enckell, s. 14.11.1816 Kauvatsalla.

2. Maria Helena Enckell, s. 7.7.1819. Hän työskenteli piikana mm. Kokemäellä, josta palasi Jalonojan Niurulle v. 1844. Hän kuoli 18.3.1895 Ulvilan Vanhakylässä.

Erik Enckell pääsi ruotuköyhäksi ruotuun numero 7 Mikkelin päivänä 29. syyskuuta 1846. Hän oli tuolloin sokeutumassa.

Erikin kuoli n. 80 vuoden iässä 31.1.1854 Kauvatsalla.

Hilma Vuorinen

Ellen olisiko Ella ja Taimi                     Saimi Koskinen nuorena

Hilma Vuorisen kuva-albumissa oli kuvia karjakoista.                   Saimi Koskinen nuorena.

Kuvassa luki "Ellen".

 

Eric Enckellin vaiheita

Orikorven suutari

"Kauvatsan rukoilevaisten johtajista on syytä mainita suutari Fredrik Ihander, joka oli muuttanut 1850-luvun alussa Kokemäeltä Jalonojan kylään. Hänet tunnettiin lempinimellä "Kauvatsan Fredrik" tai "Orikorven suutari".

Hän piti usein seuroissa puheita ja johti polvirukouksia. Hänellä oli myös harvinaisen kaunis ja sointuva lauluääni. Kauvatsalla puhuteltiin tuolloin rukoilevaisia yleisesti "suutarin uskolaisiksi", niin suuri oli Ihanderin vaikutus.

Hän oli Maria Lovisa -vaimoineen hyvä lukija ja ahkera ehtoollisella kävijä. Kauvatsan rukoilevaiset, totiset kristityt, pitivät tiiviisti yhteyttä Kiukaisissa, Porissa ja Raumalla asti. Kuuluupa Fredrik Ihanderin puoliso vierailleen 1873 rapujen myyntinsä ohessa laulamassa Huhkolan kartanossa Achreniuksen virsiä."

Topi Vuorinen in memoriam

Vihtori ja Hilma Vuorisen pojanpoika, majuri, lentäjä ja kirjailija Toivo Olavi Oskari (Topi) Vuorinen oli syntynyt 3.9.1918 Vaasassa. Hän kuoli 28.2.2015 Helsingissä 96-vuotiaana. Kirjailijana hän käytti nimimerkkejä Topi Tuisku ja Osmo Pata.

Topi Vuorinen kirjoitti novelleja eri lukemistolehtiin nimimerkillä Topi Tuisku. Hän kirjoitti tällä nimellä myös vuonna 1970 ilmestyneen agenttiromaanin Kolauta kohtuullisesti, jossa päähenkilöt agentit Mikko Sirkkula ja Max Want etsivät salaisia rakettisuunnitelmia Portugalissa.

Topi Vuorinen palveli isänmaataan talvi- ja jatkosodassa taistelulentäjänä. Hänelle järjestettiin muistotilaisuus Helsingin Hietaniemen kappelissa 27.3.2015, ja sitä kunnioitti Hornet-hävittäjä lentäen Helsingin Seurasaaresta Hietaniemen yli. Lennosta vastasi Satakunnan lennosto.

Lue Topin tarina tästä.

Kauvatsa

Kuka hän on?

Joku Vuorisen Vihtorin pojista kenties

Voisiko olla joku Vihtori Vuorisen pojista?

Saimi Koskinen

Saimi Koskinen

Saimi Koskisen kuva oli Hilma Vuorisen kuva-albumissa. Mikä yhteys hänellä oli Hilmaan?

Mainos

fincact