Isoäitini isoisän isä Kalle Kustaa Erikinpoika Enckell, myöhemmin Mäkelän torppari, oli renkinä kierrellen läpi Kauvatsan ja Kokemäen eri tiloja, mm. Kokemäen Kiettärön Purrilta hän meni Kiettärön Takulle v. 1833. Grootilan Ylä-Heikillä hän oli renkinä v.1837, Skyttälän Erkkilässä v.1838, Kiettärön Purrilla v. 1840-1842 ja lopulta Jalonojan Niurulla v.1843.

Kalle Kustaa vihittiin 15.7.1838 Kokemäellä Maria Loviisa Rönnin kanssa, joka oli syntynyt 3.10.1819 Kokemäellä Niskan kylässä. Hänen vanhempansa olivat rakuuna Matti Jaakonpoika Rönni, syntynyt 4.1.1794 Kokemäellä ja k. 27.11.1865 Kokemäellä, sekä Maria Matintytär, syntynyt v. 1796 Huittisissa ja kuollut 19.7.1828 Kokemäellä.

Kalle Kustaa ja Maria Loviisa saivat Mäkelän torpan Kauvatsan Jalonojan Niurulta v. 1843,

jonne he muuttivat Kokemäeltä. Kalle Kustaalle ja Maria Loviisalle syntyi kaiken kaikkiaan 6 lasta; 2 poikaa ja 3 tytärtä.

Kalle Kustaan ja Maria Loviisan lapset:

1. Eeva Stiina Kallentytär, s. 11.8.1840 Kokemäellä, k. 30.5.1841 Kokemäellä.
2. Isoäitini isoisä Vihtori Kallenpoika Vuorinen, s. 21.9.1842 Kokemäellä. Hänestä enemmän edempänä.
3. Maria Loviisa Kallentytär, s. 26.6.1845 Kauvatsalla. Hän oli piikana Kauvatsan Yttilän Sarkin torpassa v. 1861, Yttilän Yli-Mikolan Hakalan torpassa v. 1862, Jalonojan Eskolan kotitilalla v. 1863, Jalonojan Erkkilän Ala-Knuutilan kotitilalla v. 1864, Ahvenuksen Sirkan kotitilalla v. 1865 ja tämän jälkeen Rutunan kotitilalla. Sai miehensä Kalle Kustaa Matinpojan, s. 17.5.1846 Kauvatsalla, kanssa torpan Kauvatsan Yttilän Sarkista.

Maria Loviisan Kallentyttären ja Kalle Kustaa Matinpoika Sarkin lapset:

1. Selma Amanda Sarkki, s. 29.8.1871 Kauvatsalla. Hän meni piiaksi Kauvatsan Ahvenuksen Lompin kotitilalle v. 1889.
2. Eevertti Sarkki, s. 10.2. 1873 Kauvatsalla. Hän meni rengiksi Kauvatsan Ahvenuksen Lompin kotitilalle v. 1893.
3. Hilja Maija Sarkki, s. 23.6.1876 Kauvatsalla.
4. Aina Miina Sarkki, s. 9.7.1878 Kauvatsalla.
5. Alma Josefiina Sarkki, 4.6.1880 Kauvatsalla.
6. Frans Verneri Sarkki, s. 17.8.1882 Kauvatsalla.
7. Oskari Nikolai Sarkki, s. 20.6.1884 Kauvatsalla.
8. Saima Sofia Sarkki, s. 3.8.1886 Kauvatsalla.

Kalle Sarkki kuoli 28.3.1918 Kauvatsalla. Maria Loviisa Sarkki kuoli 23.6.1922 Kauvatsalla.
4. Eeva Stiina Kallentytär, s. 7.3.1848 Kauvatsalla. Hän oli piikana Kauvatsalla Virkalevon torpassa v. 1867. Hän muutti Uuteenkaupunkiin v. 1868.

5. Kalle Ville Kallenpoika 30.6.1851 Kauvatsalla, k. 18.9.1858 Kauvatsalla.

Kalle Kustaa Mäkelä sai kovan kuumeen ja kuoli vain 34-vuotiaana 11.1.1851 Kauvatsalla vaimonsa Maria Loviisan odottaessa Kalle Villeä. Kalle Kustaan kuoltua vain 34 vuoden ikäisenä Maria Loviisa ei pystynyt hoitamaan Mäkelän torppaa, ja perhe ajautui Jalonojan Poutun tilattomaksi väestöksi.

Niukkuus muuttui hädäksi. Neljäs lapsi oli tulossa ja Maria Loviisa haki avustusta, joka kuitenkin evättiin. Vasta seuraavana vuonna heille myönnettiin avustusta yksi rupla ja viisikymmentä kopeekkaa. Tästä oli kuitenkin vain hieman apua, sillä seuraavan vuoden avustusta, joka oli kaksi ruplaa, myönnettäessä todettiin, että perhe oli äärimmäisen köyhä surkeissa oloissa ilman leipäpalastakaan.

Maria Loviisa avioitui 2.6.1857 Jalonojan suutarin ja työmiehen Fredrik Tuomonpoika Ihanderin, s. 1.12.1831 Kauvatsalla, kanssa. Vihkiminen tapahtui kappalaisen luona eikä morsiamella ollut vihkipukua.

Huittisten historia tietää kertoa seuraavaa:"Kauvatsan rukoilevaisten johtajista on syytä mainita suutari Fredrik Ihander, joka oli muuttanut 1850-luvun alussa Kokemäeltä Jalonojan kylään. Hänet tunnettiin lempinimellä "Kauvatsan Fredrik" tai "Orikorven suutari". Hän piti usein seuroissa puheita ja johti polvirukouksia. Hänellä oli myös harvinaisen kaunis ja sointuva lauluääni. Kauvatsalla puhuteltiin tuolloin rukoilevaisia yleisesti "suutarin uskolaisiksi", niin suuri oli Ihanderin vaikutus. Hän oli Maria Lovisa -vaimoineen hyvä lukija ja ahkera ehtoollisella kävijä. Kauvatsan rukoilevaiset, totiset kristityt, pitivät tiiviisti yhteyttä Kiukaisissa, Porissa ja Raumalla asti. Kuuluupa Fredrik Ihanderin puoliso vierailleen 1873 rapujen myyntinsä ohessa laulamassa Huhkolan kartanossa Achreniuksen virsiä."

Fredrik muutti myöhemmin sukunimensä Ihander Jaloseksi. Hänelle ja Maria Loviisalle syntyi poika Frans Fredrik Jalonen, s. 20.6.1862 Kauvatsalla. Frans oli Kauvatsan nuorisoseuran perustajajäsen vuonna 1882. Hän muutti kirkonkirjojen mukaan "entisenä lyseeläinenä" Poriin 11.3.1891, jossa hän kuoli 2.11.1931.

Maria Loviisa kuoli 24.12.1906 Kauvatsalla.

Kalle Sarkki    Loviisa Sarkki

Kalle Sarkki ja Loviisa Sarkki.

Hilma Vuorinen

Ellen olisiko Ella ja Taimi                     Saimi Koskinen nuorena

Hilma Vuorisen kuva-albumissa oli kuvia karjakoista.                   Saimi Koskinen nuorena.

Kuvassa luki "Ellen".

 

Eric Enckellin vaiheita

Orikorven suutari

"Kauvatsan rukoilevaisten johtajista on syytä mainita suutari Fredrik Ihander, joka oli muuttanut 1850-luvun alussa Kokemäeltä Jalonojan kylään. Hänet tunnettiin lempinimellä "Kauvatsan Fredrik" tai "Orikorven suutari".

Hän piti usein seuroissa puheita ja johti polvirukouksia. Hänellä oli myös harvinaisen kaunis ja sointuva lauluääni. Kauvatsalla puhuteltiin tuolloin rukoilevaisia yleisesti "suutarin uskolaisiksi", niin suuri oli Ihanderin vaikutus.

Hän oli Maria Lovisa -vaimoineen hyvä lukija ja ahkera ehtoollisella kävijä. Kauvatsan rukoilevaiset, totiset kristityt, pitivät tiiviisti yhteyttä Kiukaisissa, Porissa ja Raumalla asti. Kuuluupa Fredrik Ihanderin puoliso vierailleen 1873 rapujen myyntinsä ohessa laulamassa Huhkolan kartanossa Achreniuksen virsiä."

Topi Vuorinen in memoriam

Vihtori ja Hilma Vuorisen pojanpoika, majuri, lentäjä ja kirjailija Toivo Olavi Oskari (Topi) Vuorinen oli syntynyt 3.9.1918 Vaasassa. Hän kuoli 28.2.2015 Helsingissä 96-vuotiaana. Kirjailijana hän käytti nimimerkkejä Topi Tuisku ja Osmo Pata.

Topi Vuorinen kirjoitti novelleja eri lukemistolehtiin nimimerkillä Topi Tuisku. Hän kirjoitti tällä nimellä myös vuonna 1970 ilmestyneen agenttiromaanin Kolauta kohtuullisesti, jossa päähenkilöt agentit Mikko Sirkkula ja Max Want etsivät salaisia rakettisuunnitelmia Portugalissa.

Topi Vuorinen palveli isänmaataan talvi- ja jatkosodassa taistelulentäjänä. Hänelle järjestettiin muistotilaisuus Helsingin Hietaniemen kappelissa 27.3.2015, ja sitä kunnioitti Hornet-hävittäjä lentäen Helsingin Seurasaaresta Hietaniemen yli. Lennosta vastasi Satakunnan lennosto.

Lue Topin tarina tästä.

Kauvatsa

Kuka hän on?

Joku Vuorisen Vihtorin pojista kenties

Voisiko olla joku Vihtori Vuorisen pojista?

Saimi Koskinen

Saimi Koskinen

Saimi Koskisen kuva oli Hilma Vuorisen kuva-albumissa. Mikä yhteys hänellä oli Hilmaan?

Mainos

fincact