Korpraali Brask

Brask ja Rask

Tietoja

Kategoria: Korpraali Brask

Julkaistu: 24.05.2015 16:39

Kirjoittanut Jarmo Hakala

Osumia: 2544

Vänrikki Stoolin tarinoiden korpraali on Brask, ei Rask. Esivanhempani olivat Raskeja. Tyrmääkö tämä heti kättelyssä perimätiedon? Ei. Mielestäni Runeberg saattoi hyvinkin kirjata Raskin Braskiksi Vänrikki Stoolin tarinaan von Konow och hans korporal kahdesta syystä. Ensiksikin päättämällä runon toisen kappaleen kolmannen lauseen sanaan rask ja neljännen sanaan Brask hän sai runomittaan laaditun tekstin rimmammaan. Toiseksi Runeberg kirjasi tarinan muistiin tarinankertojan puheiden perusteella, jotka olivat luonnollisesti puhekieltä. Tarinankertoja saattoi hyvinkin puhua korpraali Braskista, vaikka tarinan esikuva olisi ollut Rask.

Länsisuomalaisessa murteessa sanan alussa olevan ärrän eteen lisätään usein p tai b. Tällaisia murresanoja ovat esimerkiksi bruukata/pruukata, prenikka, brakata, präntti, pruuki jne. R-kirjaimella alkavia sotilasnimiä olivat mm. Risk ja Rask, jotka puhekielessä taipuivat Briskiksi ja Braskiksi. Sotilasluetteloissa, kirkonkirjoissa sekä muissa asiakirjoissa nimet esiintyivät yleensä ilman puhekielen p- tai b-etukirjainta.

Vänrikki Stoolin tarinoiden alkuperät

Tietoja

Kategoria: Korpraali Brask

Julkaistu: 24.05.2015 16:40

Kirjoittanut Jarmo Hakala

Osumia: 2856

Vänrikki Stoolin tarinoita pidetään Runebergin kunnianosoituksena Suomen sodassa 1808-09 taistelleille sotilaille, kansallistunteen herättäjänä ja suomalaisten itsetunnon kohottajana. Tarinoiden alkuperiä tutkittaessa on kuitenkin päädytty siihen, että osa tarinoista ja henkilöhahmoista liittyykin vuosina 1788-1790 Ruotsin ja Venäjän välillä käytyyn Kustaan sotaan, johon Suomen sotaväki luonnollisesti myös osallistui. Suomen sodan ja Kustaan sodan välillä oli vain parinkymmenen vuoden aikaero ja tarinoita oli miesmuistissa Kustaan sodastakin. Tarina von Konowista ja hänen korpraalistansa voisi tutkimukseni perusteella olla yksi näistä.

Rouva Anita Tuurala aikoinaan laati aikoinaan artikkelin, jossa hän pohti mm. von Konowin ja korpraali Braskin henkilöiden taustoja. Anita Tuurala yhdisti Wreden tutkimuksen perusteella runon tapahtuman ja henkilöhahmot päivään 28.8.1808. jolloin käytiin Kauhajoella Nummijärven taistelu.

Lue lisää: Vänrikki Stoolin tarinoiden alkuperät

Karl Braskin elämänvaiheet ja ruotusotilaan elämä

Tietoja

Kategoria: Korpraali Brask

Julkaistu: 24.05.2015 16:40

Kirjoittanut Jarmo Hakala

Osumia: 4143

Tässä luvussa kertomani ruotusotilaan elämään liittyvät tiedot ovat lainauksia Jari Niemelän väitöskirjasta Tuntematon ruotusotilas. Ruotsinajan lopun ruotuarmeijan miehistön sosiaalinen ja taloudellinen asema Satakunnassa. Historiallisia tutkimuksia 157. Suomen historia, 1990.

Kalle Heikinpoika (myöhemmin siis Karl Rask) syntyi alkuvuonna 1756 silloisessa Porin läänissä. Tarkempi ajankohta ja paikka on toistaiseksi vielä hämärän peitossa. Syntymäajankohdasta on hieman ristiriitaista tietoa, sillä Suoniemen kappeliseurakunnan rippikirjamerkintöjen mukaan hän olisi syntynyt helmikuussa 1755, mutta rykmentin pääkatselmusrullien eli miehistöluettelojen tietojen perusteella vuotta myöhemmin 1756. Sotilasluetteloiden syntymämerkinnät ovat yleensä lähempänä totuutta. Ruotuarmeijassa palvelleet miehet olivat hyvin usein syntyneet palveluspitäjänsä ulkopuolella, mutta Karl saattoi olla syntynyt palveluspitäjässään Suoniemellä. Hänen vanhemmistaan ei toistaiseksi ole muuta tietoa kuin se, että isän nimi oli Heikki.

Lue lisää: Karl Braskin elämänvaiheet ja ruotusotilaan elämä

Konoweista

Tietoja

Kategoria: Korpraali Brask

Julkaistu: 24.05.2015 16:47

Kirjoittanut Jarmo Hakala

Osumia: 2786

Kun perimätiedon mukaan esi-isäni saattaisi olla Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden korpraali Brask, kuka näin ollen olisi voinut tarinoiden Konow? Kauniaisten ratsutilan isäntänä ja omistajana toimi Karl Reinhold von Konow vuosina 1766-1791. Hän oli syntynyt 12.3.1723. Kustaan sodan alkaessa hän oli jo varsin iäkäs sotilaaksi, 65-vuotias, mutta sotaan kuitenkin tuohon aikaan osallistuivat varsin iäkkäätkin sotilaat. Karl Reinhold von Konow kuoli 15.12.1797. Koska Karl Rask kuului Kauniaisten ruotuun, hän on ollut usein tekemisissä Karl Reinhold von Konowin ja tämän lasten kanssa. Runebergin tarinoissa kerrotaan, että Brask vietti vuosia aikaansa Konoweilla ja niin nimenomaan teki esi-isäni Karl Rask. Oliko Karl Rask esimerkiksi samaa ikäluokkaa olevan Gustaf Albrekt von Konowin ystävä? Olivatko he keskenään kovia kiistelemään asioista?

Gustaf Albrekt von Konow oli syntynyt Rymättylässä 16.12.1753. Hänen isänsä oli edellä mainittu majuri Karl Reinhold von Konow ja hänen 1. puolisonsa Gertrud Elisabet Gripenberg. Gustaf siirtyi luutnanttina armeijan laivastosta Porin läänin jalkaväkirykmenttiin 1782 ja yleni kapteeniksi 1783, ja edelleen armeijanmajuriksi 1790. Hänelle myönnettiin ero palveluksesta 1794. Hän kuoli Tyrväällä 30.1.1803.

Karl Braskista korpraali Kustaan sodan jälkeen

Tietoja

Kategoria: Korpraali Brask

Julkaistu: 24.05.2015 16:51

Kirjoittanut Jarmo Hakala

Osumia: 2615

Vuonna 1788 syttyi Ruotsi-Suomen ja Venäjän välille ns. Kustaa III:n sota, joka kesti pari vuotta. Ruotumiehille kutsu sotaan tuli toukokuussa 1788. Suomen pääarmeija keskitettiin Helsinkiin, johon lähti myös Porin jalkaväkirykmentti. Se, jolle Raskin Karl toimi varamiehenä, lie kuollut tai sitten sotaan muuten tarvittiin täydennysmiehiä, koska Karl aloitti palveluksensa varsinaisena ruotusotilaana vuonna 1789 ja osallistui Kustaan sotaan Porin kuninkaallisen jääkärirykmentin mukana. Siirto reserviläisestä varsinaiseen palvelukseen aiheutti yleensä sukunimen muutoksen, niin myös Karlin kohdalla. Sukunimi Abbor vaihtui Raskiksi. Kun Karl siirtyi sotilaaksi ruotuun 58, Kauniaisten ruotuun 57 otettiin varamieheksi eräs Jaakonpoika Abbor 5.6.1790.

Porin Rykmentti osallistui seuraaviin taisteluihin:
• 2.8.1788 Brackila
• 31.8.1788 Bamböle
• 1.5.1789 Anjala
• 10.6.1789 Pihlajanlahti
• 11.6.1789 Kyrö i Savolax
• 13.6.1789 Poronsalmi
• 15.6.1789 öfvergången af Kymmene Elf vid Värälä
• 16.6.1789 Pihlajanlahti
• 19.6.1789 Poronsalmi
• 21.6.1789 Kilpakoski
• 30.6.1789 Wiala Bro. Retråiten från Pumala till Jorois
• 2.7.1789 Liikala
• 7.7.1789 Magum/Atlagum å Skogsby Batterier
• 18.7.1789 - ” -
• 21.7.1789 Parkumäki
• 21.7.1789 Retråiten öfver Anjala Bro, af Kymmene Elf
• 22.7.1789 Recognouringen och affäiren vid Wärälä
• 23.7.1789 Wärälä vid dess återlagande
• 24.7.1789 Pirttimäki
• 8.8.1789 Wärälä
• 21.9.1789 Retråiten från Kymmene
• 9.10.1789 Låitåselda, till sjöss och lands
• 29.4.1790 Walkiala
• 8.5.1790 Puumala
• 15.5.1790 Sjöflaget vid Friedrichshamn
• 3.6.1790 Flottans utratt från Björckö
• 9.6.1790 Sjöslaget vid Svensksünd och Korkiansarij

Moni sotilas sai taisteluissa vammoja. Myös Karl Rask haavoittui. Hän sai vaikean vamman oikealle puolelle lantiotaan. Vakava haavoittuminen ei kuitenkaan välttämättä merkinnyt palveluskyvyn menettämistä, eikä uutta miestä näin ollen yleensä otettu ruotuun vakavasti haavoittuneen tilalle.

Itse taistelut Kustaa III:n sodassa aiheuttivat vähemmän tappioita kuin kulkutaudit. Erään arvion mukaan Porin rykmentin aliupseereista ja sotamiehistä kaatui 241 miestä, 207 miestä haavoittui ja 495 miestä kuoli tauteihin. Menetykset olivat ankaria, sillä lähes kolmannes rykmentistä kuoli sodan aikana [JaN05].

Kustaa III:n sodassa Raskin Karl palveli kruunua kunniakkaasti ja vuonna 1789 taistelukentällä hänelle ojennettiin ansioistaan urhoollisuusmitali. Olisiko mitali voinut tulla siitä, että hän pelasti jonkun hengen kuten Runebergin tarinoissa Konowin?

Sodan jälkeen 13.6.1791 Raskin Karlille myönnettiin korpraalin arvonimi ja sotilaan palkka. Korpraalin asema oli sotilaalle ensimmäinen mahdollinen porras mihin yletä, mutta oli kuitenkin aika yleistä, että korpraalin vakanssit olivat säätyläisten hallussa. Merkittävin syy tähän oli se, että yleensä jopa korpraaliksi ylennyskelpoiselta sotilaalta edellytettiin ruotsin kielen taitoa. Korpraaliksi yleneminen oli melko vaikeata; 1700-luvun loppupuolella vain noin 2 % Porin rykmentin tavallisista sotamiehistä yleni korpraaleiksi.

On siis todennäköistä, että Karl Rask osasi puhua ruotsia. Tällöin hänellä ja Konowilla olisi ollut yhteinen kieli, jolla keskenään väittelivät, "jankkasivat", kuten Runebergin runossa kerrotaan. Konoweiden äidinkieli mitä todennäköisimmin oli ruotsi

Karl Braskin myöhäiset vaiheet

Tietoja

Kategoria: Korpraali Brask

Julkaistu: 24.05.2015 16:54

Kirjoittanut Jarmo Hakala

Osumia: 2830

Karl ja Anna elelivät 1790 luvulla Kauniaisten kylän Pöllön ja Köyrän tilalla. Vuoden 1797 katselmuksessa Karl kirjattiin jalkaväen korpraali Karl Rask.

Vuonna 1791 puolet henkirakuunarykmentistä muutettiin kevyeksi jalkaväeksi ja puolet jääkärijoukoiksi. Tällöin ratsutilalliset vapautettiin rakuunahevosten ja -varusteiden ylläpidosta, ja vastineeksi tuli suorittaa ns. hevosvakanssimaksu viljana tai rahana. Vuonna 1792 rykmentin jalkaväkijoukoista muodostettiin erillinen kevyt jalkaväkipataljoona, jota vuodesta 1805 alkaen kutsuttiin ratsutilapataljoonaksi.

Ruotusotilaat varamiehiä lukuun ottamatta osallistuivat usein kruunun määräämiin työkomennuksiin, joista tyypillisimpiä olivat linnoitusten, viinanpolttimoiden, ja puustellien korjaus- ja rakennustyöt sekä koskenperkaukset. Työpäivät olivat 10 tunnin mittaisia, ja komennuskauden jokaiselta päivältä kruunu maksoi 8 hopeaäyriä. Työkomennuksilla oli usein muonitus heikkoa, ja toisinaan sotilaat toivat mukanaan kotikylälleen kulkutauteja.

Heinäkuussa 1791 Porin rykmentistä komennettiin 50 miestä, yksi korpraali ja 15 miehen erillinen komennuskunta Hämeenlinnaan. Lokakuussa komennuskunnasta kotiutettiin korpraali ja seitsemän miestä. Porin rykmentistä komennettiin lisäksi 20 miestä Porvooseen ja 30 miestä Helsinkiin. Vuoden 1791 lopusta alkaen Porin rykmentti vapautettiin työkomennuksista kahdeksitoista vuodeksi. Kun ruotusotilaat näin luopuivat työkomennusvelvoitteestaan, heidän palkasta tuli vastedes pidättää kruunulle enintään kaksi riksiä. Pidätys ei kuitenkaan tuohon aikaan ollut sotilaalle merkittävä menetys.

Ruodun 57 varamiehenä oli vuonna 1793 Mikko Rask ja ruodun 58 Antti Svahn.

Kallelle ja Annalle syntyi seitsemän lasta:
• Karl Henrik Haarakallio, "Mylly-Kalle", syntyi 24.7.1781 Suoniemellä, k. 11.2.1858 Ruovedellä. Ruoveden rippikirjoihin hänen syntymäajakseen kirjattiin virheellisesti 20.7.1777. Hän muutti 19.5.1814 Suoniemeltä Ruoveden Kärkelään, josta myöhemmin läheiseen Sahin torppaan. Vaimo Liisa Tuomaantytär, s. 7.7.1783, k. 17.2.1867 Ruovedellä. Heillä oli seuraavat lapset:
o Ulrika, s. 16.7.1810 Ruovedellä. Muutti 28.12.1850 pois Ruovedeltä.
 Cecilia, s. 1836 Ruovedellä.
 Wilhelmiina, s. 14.5.1847 Ruovedellä, k. 9.5.1849 Ruovedellä.
o Maria, s. 3.1.1813 Ruovedellä.
o Anna Lisa, s. 15.10.1817 Ruovedellä. Mies Juha Juhanpoika, s. 1812. Sahin torppari Karl Henrikin jälkeen.
 Selma, s. 31.10.1840 Ruovedellä.
 Efraim, s. 30.12.1842 Ruovedellä.
 Emilia, s. 30.5.1845 Ruovedellä.
 Mooses, s. 6.9.1848 Ruovedellä.
o Johan Isaac s. 2.8. 18XX Ruovedellä, kuollut pienenä Ruovedellä.
o Eva Juliana, s. 28.2.1821 Ruovedellä, k. 1904 Mies Iisakki Eerikinpoika Paronen, s. 1815, k. 1871. Heillä oli 6 lasta, joista yksi oli Juho (Janne) Heikki Paronen, s. 1855, k. 1935.
o Karolina s. 20.5.1825 Ruovedellä. Mies renki Israel Aukustinpoika, s. 5.10.1823 Ruovedellä. Perhe siirtyi Sahin torpalta Ruoveden Mäkelän 1850-luvulla.
 Maija Stina, s. 22.7.1844 Ruovedellä.
o Ester s. 20.5.1825 Ruovedellä. Siirtyi Pispalaan 1840-luvun alussa.
o Johan Henric, s. 24.2.1828. Siirtyi Taipaleeseen 1840-luvun lopussa.
• Anna Rask, syntyi 10.9.1784 Suoniemellä, kuoli yskään ja haudattiin 29.1.1786 Suoniemellä.
• Maria Rask, syntyi 2.11.1786 Suoniemellä. Hänen puolisonsa oli sotilas Mikko Rask, kts. Juuret > Rask-Hakala.
• Johannes Rask, syntyi 13.6.1791 Suoniemellä, työskenteli Mikko Ståhlstenin lampuotina ja avioitui Mikko Mikonpoika Raskin sisaren Maria Mikontytär Ståhlstenin, s. 5.9.1779 Mouhijärvi.

Lue lisää: Karl Braskin myöhäiset vaiheet