Anders Ottelin

Anders Ottelin

Puutarhuri (trägårdsmästare) Anders Ottelin.

Tälle sivulle olen kerännyt kesästä 2010 alkaen tietoa isoäitini isoäidin isoäidin isoisästä, puutarhuri Anders Ottelinista. Tammikuussa 2011 Lauri Lindroos otti minuun yhteyttä ja kertoi yhteisestä kiinnostuksen kohteesta. Anders Ottelinin ja hänen jälkeläistensä vaiheet ovatkin merkittävällä tavalla Laurin tutkimusten tulosta.

Anders Ottelin syntyi v. 1734 toistaiseksi tuntemattomassa paikassa ja kuoli 20.4.1812 Lempäälän Hietaniemessä 78-vuotiaana3. Hänen puolisonsa oli Maria Juhantytär Wikman, joka syntyi 30.7.1734 Paraisissa. Nimen Wikman hän otti siirtyessään Kuitialle1. Anders ja Maria avioituivat Paraisten Kuitialla 10.10.1760, jolloin Anders oli jo puutarhuri (trägårdsmästare). Heille syntyi seuraavat lapset:

1. Adolph, s. 16.7.1761 oletettavasti Paraisten Kuitialla, vaikka häntä ei löydykään Paraisten kirkonkirjojen syntymäluettelosta.

2. Karl Henrik, s. 29.3.1764 Paraisten Kuitialla, k. 7.4.1832 Suodenniemellä. Minun ja Anna-Lisan esi-isä. Karl eleli Suodenniemen Kouraniemen kylässä 7.8.1785 vihityn vaimonsa Britha Stina Lindgrenin, s. 17.6.1764, k. 26.4.1840 Suodenniemi, kanssa. Kaarlea tituleerattiin rippikirjoissa herraksi ja varusmestariksi3.

Britha Stina Lindgrenin äidinkieli oli oletettavasti oli ruotsi1. Britha Stina oli saattanut tulla Mouhijärven Selkeen virkatalon talousmamselliksi esimerkiksi Ruotsista tai virkatalon (everstin puustellin) haltijan ja Porin rykmentin komentajan Sebastian von Otterin (s. 11.1.1737 Dala, Ruotsi) mukana1,2 Virkatalo oli edellä mainitun hallussa 1781-1790. Suomen asutuksen yleisluetteloon Selkeen virkatalon alle von Otterit kirjattiin vuosiksi 1783-1790 ja Britha vuosiksi 1784-1785. Lindgreneitä asusteli 1760-luvulla Turun seudulla, joten voi olla myös mahdollista, että Brithan juuret juontavat sinne ja että Karl Henrik ja Britha Stina olisivat olleet tuttuja keskenään lapsuusajoilta.

Karl Henrik Ottelinin ja Britha Stina Lindgrenin lapset:

• Kustaa Adolph, s.16.9.1791 Suodenniemellä Kouraniemen kylässä.
• Maria Kristiina, s. 28.2.1794 Suodenniemellä Kouraniemen kylässä.
• Hedvig Sophia, s. 26.6.1797 Suodenniemellä Kouraniemen kylässä, k. 3.3.1799 Suodenniemellä.
• Hedvig Sophia, s. 17.1.1800 Suodenniemellä Kouraniemen kylässä.
• Frederica, s. 2.10.1802 Suodenniemellä Kouraniemen kylässä3.

3. Anders "junior", s. 1.11.1766 Paraisten Kuitialla, k. 23.9.1836 Hämeenlinnassa. Laurin esi-isä. Hän avioitui 4.10.1795 Tyrvännön Stiersundissa Anna Christinan (s. heinäkuussa 1776 ) kanssa. Hänet on kirjattu Eerikintyttäreksi (Ericsdr.) ja syntymäajaksi heinäkuu 1776. Anna oli avioon mennessään Suontaan Pannilan talossa kirjoilla ja on siellä merkitty piiaksi, joka voi yhtä hyvin tarkoittaa piikaa tai nuorta neitoa eli naimatonta naista.

Anders "junior" muutti ilmeisesti työn perässä Tyrvännöstä Sääksmäen Woipalaan vuonna 1795, jonne vaimo Anna on kirjattu tulleeksi vasta vuonna 1796. Syy tähän ei ole selvinnyt. Se saattaa johtua ehkä jonkinlaisesta pestuusopimuksesta tai siitä, että pariskunnan ensimmäinen lapsi Adolph Fridric syntyi saman vuoden syyskuussa. Toisaalta Tyrvännön ja Woipalan erotti vain Vanajavesi, olihan kyseessä vastakkaiset niemet.

Perhe kasvoi ja Sääksmäen rippikirjan 1798-1803 mukaan siihen kuuluivat isä Anders, vaimo Anna, joka tässä on kirjattu Juhan tyttäreksi (Johandr.) ja lapset Adolph (s.1796) sekä tuleva Laurin esiäiti Hedvig Lovisa (s. 1799). Perhe asui Woipalassa ainakin vuosina 1798-1802, ja heidät on merkitty muuttaneeksi Kalvolaan elokuussa 1802.

Kalvolassa Anders "juniorin" perhe asui Kutilan kartanon alueella, jossa heidät on kirjattu palvelusväen ja renkien luetteloon. Vuoden 1802 lokakuussa perheeseen syntyi kolmas lapsi, Anna Stina ja hänet on kirjattu syntyneeksi Heinus Simolan talossa.

Sääksmäen Woipalassa syntyneet lapset Adolph Fredric, Hedvig Lovisa ja Carl Henric sekä Odert Johan.

4. Johannes Ottelin, s. 8.1.1770 Vesilahdella Laukon kartanossa. Kts. kuva 2.
5. Hedvig Ottelin, s. 28.11.1772 Vesilahdella Laukon kartanossa, k. 1776 Vesilahdella. Kts. kuva 3.
6. Friedrich Ottelin, s. 5.6.1775 Vesilahdella Laukon kartanossa. Kts. kuva 4. Kummina paroni Axel Kurck. Wikipedian mukaan Kurki-suku (1570-luvulta lähtien nimeltään Kurck) hallitsi Laukon kartanoa ainakin 1400-luvulta 1800-luvun alkuun.

7. Maria Christina Ottelin, s. 23.9.1779 Vesilahdella Laukon kartanossa2. Kts. kuva 5.

Ainakin vuodet 1760-1766 Anders asui perheineen Paraisilla. Maria oli tullut Kuitialle piiaksi muutama vuosi ennen Andersin tuloa. Vuoden 1770 he asuivat Vesilahden Tottijärvellä3.

Tottijärven jälkeen Anders Ottelin työskenteli puutarhurina Lempäälän Lastusten kartanossa, Ahtialanjärven itärannalla, jossa hän myös asui vaimonsa Maria Wikmanin kanssa. Kts. kuva 1. Lempäälän rippikirjan sivu on sotkuisuudestaan huolimatta kohtuullisesti luettava ja esivanhempien kohdalla yksiselitteinen. Sen sijaan aika on merkitty epäselvästi, mutta ensimmäinen merkintä on vuodelta 1779.

Anders työskenteli Lastusten jälkeen Laukon kartanon puutarhurina. Kts. kuva 6.

Maria kuoli 10.7.1805 Lastusten pappilan kartanossa kohtaukseen (slag) ja vanhempi puutarhamestari Anders Ottelin Lempäälän Hietaniemessä 78-vuotiaana vanhuuteen 20.4.1812. Kts. kuva 8

Kuva 7. Anders Ottelinin ja Marian perhe2.

Kuva 8. Anders Ottelinin kuolinilmoitus 14.5.1812 Åbo Allmänna tidningenissä2.

Molemmat vanhemmat elivät tuon ajan mittapuulla mitaten pitkän elämän, myös avioliitto kesti 45 vuotta. Pariskunnalle syntyi 7 lasta, joista 3 ensimmäistä syntyivät ilmeisesti kaikki Kuitialla ja 4 seuraavaa Vesilahdella. Perheen elämä näyttää näin 200-250 vuotta taaksepäin tarkastellessa olleen rauhallista, työ oli arvatenkin haasteellista ja antoi tyytyväisyyttä ja mitä ilmeisimmin toi kohtuullisen toimeentulon varakkaan isäntäväen läheisyydessä2.

Yksi teoria Suomen Ottelinien varhaisemmalle historialle on, että kyseessä on elsassilainen hugenottisuku, jonka jäseniä pakeni uskonvainoja Ranskasta ennenkaikkea Preussiin, mutta oletettavasti myös Ruotsiin. Jäljittäminen eri puolille Saksaa onnistuu, mutta Suomen suuntaan väliin jää aukko. Nykyään Ranskaan jääneiden Ottelinien jälkipolvet kirjoittavat nimensä Authelin (lähde: Jukka H).

Ottelinit olivat siis mahdollisesti lähtöisin Ranskasta, josta he protestantteina olivat paenneet katolisten vainoja ensin Saksaan ja sieltä Ruotsi-Suomeen. Hugenotit joutuivat uskonnollisen sorron kohteeksi Ranskassa, jossa käytiin useita sisällissotia heidän ja katolisten välillä vuosina 1562–1598. Ranskan kuninkaan Henrik IV:n Nantesin edikti antoi hugenoteille uskonnonvapauden 1598. Aurinkokuningas Ludvig XIV kuitenkin riisti sen vuonna 1685. Hugenottien vaino päättyi lopullisesti vasta vuonna 1764.

Toinen teoria selviää Bergholmin kirjasta 1900-luvun taitteessa (lyhennettynä): Ottelin-suku tavataan 1700-luvun alussa Jämsässä… ja lienee saanut nimensä Längelmäen Oittilan talosta tai jostain Uotilasta niillä main. Bergholm keräsi sukujen tietoja lähettämällä kirjallisen kyselyn suvun päämiehille, palaute oli runsas. Bergholmin mukaan ”samaa heimoa Jämsän suvun kanssa katsoo olevansa Pohjanmaan suku, alkaen Andersin Ottelin s. 1734, jota arvellaan kappalainen Johan Ottelinin (s.1709) veljen pojaksi”2.

Kumpi teoria on todennäköisempi, vai onko totuus jossain muualla? Miten Anders Ottelin sijoittuu Jämsän Alhojärven Ottelinien rusthollisukuun - vai sijoittuuko ollenkaan? Oliko Anders kuitenkin lähtöisin Ruotsista, josta Suomen rannikkoseudun kartanoihin saapui 1700-luvulla puutarhureita? Tällöin hän ei olisi polveutunut Jämsän Ottelineista.

 

Sivuvalikko

Sivuvalikko