Vänrikki Stoolin tarinoita pidetään Runebergin kunnianosoituksena Suomen sodassa 1808-09 taistelleille sotilaille, kansallistunteen herättäjänä ja suomalaisten itsetunnon kohottajana. Tarinoiden alkuperiä tutkittaessa on kuitenkin päädytty siihen, että osa tarinoista ja henkilöhahmoista liittyykin vuosina 1788-1790 Ruotsin ja Venäjän välillä käytyyn Kustaan sotaan, johon Suomen sotaväki luonnollisesti myös osallistui. Suomen sodan ja Kustaan sodan välillä oli vain parinkymmenen vuoden aikaero ja tarinoita oli miesmuistissa Kustaan sodastakin. Tarina von Konowista ja hänen korpraalistansa voisi tutkimukseni perusteella olla yksi näistä.

Rouva Anita Tuurala aikoinaan laati aikoinaan artikkelin, jossa hän pohti mm. von Konowin ja korpraali Braskin henkilöiden taustoja. Anita Tuurala yhdisti Wreden tutkimuksen perusteella runon tapahtuman ja henkilöhahmot päivään 28.8.1808. jolloin käytiin Kauhajoella Nummijärven taistelu.

Tarinoita ei mielestäni suoraviivaisesti voi liittää tiettyihin historiallisiin tapahtumiin, sillä ne eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Tarinassa von Konow ja hänen korpraalinsa tapahtumapaikka on sivuseikka, itse tarina on se ydin. Tarina voi hyvin juontua Kustaan sodasta - se vain on sijoitettu toiseen aikaan.

Artikkelinsa alussa Anita Tuurala kertoo vuonna 1972 suorittaneensa tutkimusta suvusta, jonka jäseniä oli muuttanut Suoniemeltä Ruovedelle, ja joka suvussa kulkeneen perimätiedon mukaan polveutui korpraali Braskista. Tuo suku on mitä todennäköisimmin korpraali Karl Raskin pojan, Karl Haarakallion, "Mylly-Kallen" (kutsumanimen lähde: Jussi Paronen) Ruovedelle 1800-luvun alkupuolella muuttanutta sukua. Tämä on tärkeä havainto ja vahvistus perimätietoni todenperäisyyden mahdollisuudesta. Ainakin siis kahdessa korpraali Karl Raskin - minun sukuni ja Haarakallion suvun - sukulinjassa on samanlainen perimätieto kulkenut polvesta toiseen.

Vänrikki Fredrik Adolf Pelanderia on pidetty esikuvana Vänrikki Stoolin tarinoissa kertojana esiintyvälle vänrikki Stoolille. Pelander meni naimisiin 29. syyskuuta 1793 Suoniemellä Johanna Albertina Mellinin (1772–1836) kanssa (kuva 3), jonka isä vapaaherra Johan Gustaf Mellin omisti Suoniemellä Kauniaisten kartanon lähistöllä sijainneen Kuljun kartanon. Runeberg toimi kotiopettajana Ruoveden Ritoniemen talossa asuneen Suomen sodan veteraanin, kapteeni Erik Gustaf af Enehjelmin perheessä vuosina 1825–1826. Perimätiedon mukaan Pelander asui samoihin aikoihin Ritoniemen mailla sijainneessa tuvassa ja hankki elantonsa muun muassa nuottaa kutomalla. Runebergin tiedetään myös tutustuneen Pelanderiin. Suomen sotaan Pelander ei ollut osallistunut, mutta hän saattoi kertoa Runebergille sotatarinoita vuosina 1788–1790 käydystä Kustaa III:n sodasta, josta hänellä oli omakohtaisia kokemuksia.

Tarinankertoja Vänrikki Fredrik Adolf Pelander siis avioitui Suoniemellä, jossa Karl Rask asui. Karl Raskin täytyi olla jonkinlainen paikallinen kuuluisuus Kustaan sodassa tekemiensä urotekojen johdosta, hän nimittäin sai esimerkillisen toimintansa johdosta urhoollisuusmitalin ja ylennettiin sotamiehestä korpraaliksi. Pelander sai aivan varmasti tietää tapahtumista joko Raskilta itseltään tai kyläläisiltä.