|
Enckell
on yksi tunnettuja sukuja Suomessa. Esi-isäni asuinseuduilla,
Vesilahden-Karkun alueilla, oli hänen elinaikaan ja vuosikymmeniä aikaisemminkin elänyt Enckellejä, mm. Karkun pappissuku ja joukko käsityöläisiä. Enckellin suvusta Gerald Enckellin vuonna 2000 valmistunut tutkimus Släkten Enckell 1623 - 2000 ei kuitenkaan sisällä mitään tietoa Eric Enckellistä kuten ei myöskään hänen mahdollisesta isästään Martin Enckellistä.
Erik sai sukunimensä Enckell oletettavasti oppi-isänsä mukaan, mikä oli käsityöläisille tyypillistä. Käsityöläissukunimi siis kuvasti eräänlaista "koulukuntaa" eli se usein viittasi tietyn alueen käsityöläisiin. Näyttäisi siis siltä, ettei Ericillä ollut sukuyhteyttä tunnettuun Enckellien sukuun.
Erik Enckellin äiti oli Riitta Pelttari Tottijärven Jokipohjasta eli nykyisestä Joenpohjasta (s. 1744, k. 22.6.1806) . Riitan vanhemmat olivat Kaarle Hannunpoika Pelttari, s. 1711, k. 1783 Tottijärvellä) ja äidiäiti Riitta Juhantytär (s. 1712, k. 8.8.1799). Tottijärven rippikirjaan (1796-1801) molemmat Brithat ja Erik merkittiin peräkkäin alletusten. Kaarle oli Pelttarin säteritorpan isäntänä 1765-1767, jonka jälkeen tila siirtyi hänen pojalleen Yrjölle (s. 1737) eli Erikin enolle.
Erikin äiti Riitta ei ollut aviossa, kun Erik syntyi 13.5.1775 Tottijärven Jokipohjan Pelttarilla. Kirkonkirjoihin Erikille merkittiin patronyymi Martini, joka viittasi Martti-isään.
Käsityöammatteja pyrittiin 1600-luvulla keskittämään kaupunkeihin ja
ammattikuntiin. Maaseudulla ammattimaista käsityötä sai harjoittaa ns.
pitäjänkäsityöläinen (käsityöläismestari). Pitäjänkäsityöläiseksi
päästäkseen piti ammattitaito osoittaa ensin oppipoikana ja yletä siitä
kisälliksi. Toimittuaan muutaman vuoden kisällinä sai hakea
puoltolausetta käräjiltä sekä valtakirjaa maaherralta ja
lääninhallitukselta joko koko pitäjän tai tietyn alueen käsityöläiseksi.
Järjestelmää kierrettiin ja rikottiin maaseudulla paljon (lähde). Käsityöläiselle annettiin usein ruotsinkielinen nimi, ellei sukunimeä ollut. Pitäjänkäsityöläiseksi tulon ydin oli se, että käräjillä esiteltiin sekä tarve että itse
käsityöläinen ja päätettiin ottaa ehdokas pitäjänkäsityöläiseksi kuten
esimerkiksi räätäliksi, ja lähetettiin maaherralle vahvistuspyyntö. ( lähde).
Kuvia eri historiakirjoista Tottijärvellä ja Vesilahdessa: aa a bb b c d e f h i j k l m n
Erik
Matinpoika Enckellin ensimmäinen vaimo oli Riitta Stina
Juhantytär Brita Stina Johansdotter ,joka oli syntynyt 24.6.1773 Porissa. Hänen
vanhempansa olivat reservin sotilas Juhani Johan Jalonius (s. 8.5.1749, k. 10.3.1809) ja Liisa
Heikintytär Lisa Hendrichsdotter (s. 6.12.1743) Porista. Ericille ja Riitalle syntyi 12.1.1797 kaksostyttäret, Liisa ja Eeva Riitan asuessa Kauvatsan Jalonojalla ja Erikin Vesilahden Hinsalassa. Lapset kuitenkin kuolivat vajaan kolmen kuukauden ikäisinä yskään - Liisa 2.4.1797 ja Eeva 5.4.1797.
Vesilahden rippikirjassa (1795-1800) Erik ja Riitta kirjattiin kuuluneeksi Hinsalan alueen tilattomaan väestöön.
Kolmas tytär Esteri kuoli vajaan
vuoden ikäisenä isorokkoon. Erik muutti vaimonsa kanssa Vesilahdelta Kauvatsan
Jalonojan Niurulle v. 1800.
Erikille
ja Riitalle syntyi 7 lasta, tyttäriä
kaikki. Heistä viides tytär, Kaisa, kuoli vajaan 7 vuoden
ikäisenä Kauvatsan Jalonojalla punatautiin. Seitsemäs tytär kuoli runsaan vuoden ikäisenä
v. 1814. Jälkeläisiä syntyi vain Johannalle ja Esterille.
Erikin ja Riitan lapset:
1. Liisa Enckell, s. 12.1.1797 Kauvatsalla, k. 2.4.1797 Kauvatsalla.
2. Eeva Enckell, s. 12.1.1797 Kauvatsalla, k. 5.4.1797 Kauvatsalla.
3. Esteri Enckell, s. 12.9.1798 Kauvatsalla, k. 2.8.1799 Kauvatsalla. Esteri kirjattiin Vesilahden syntyneiden luetteloon syntyneeksi Kauvatsan kappelissa.
4. Johanna Enckell, s. 25.3.1801 Kauvatsalla
Vartuttuaan Johanna työskenteli piikana Kauvatsalla eri paikoissa, mm. Lievikosken Heljolla, Hyväsellä, Kopiolla ja Wähtärillä. Johannalle syntyi kolme lasta. Juhani Kustaan syntyessä Johanna oli taloudenhoitajana hushållerskana Piitinojalla.
Johannan lapset:
1. Kalle, s. 8.1.1824 Kauvatsalla
2. Sofia Vilhelmiina, s. 7.6.1835 Kauvatsalla. Sofia sai tyttären Amanda Helenan työskennellessään Sääkskosken sahalla 14.2.1866. Tytär kuitenkin kuoli 6.3.1866.
5. Kaisa Enckell, s. 10.11.1803 Kauvatsalla, k. 29.5.1810 Kauvatsalla.
6. Esteri Enckell, s. 3.7.1806 Kauvatsalla. Hän työskenteli piikana mm. Kauvatsan Sääkskosken sahalla. Esteri avioitui Sääkskosen saharengin Juhani
Hultmanin, s. 5.6.1793 Kauvatsalla, k. 9.2.1867 Kauvatsalla kanssa. Esteri ja Juhani vihittiin 20.11.1838 Kauvatsalla. Perhe muutti Kokemäelle 13.1.1848,
josta palasivat kuitenkin takaisin Kauvatsalle. Esteri kuoli keuhkotautiin 28.1.1865 Kauvatsan Sääkskoskella.
Esterin tytär:
1. Vilhelmiina, s. 2.6.1828 Kauvatsalla. Hän muutti Turkuun 16.12.1845, josta kuitenkin palasi takaisin Sääkskoskelle 30.12.1845. Vilhelmiina sai tyttären Sofia 26.9.1847. Sofia lapsineen muutti Kokemäelle 18.11.1880.
7. Eeva Kristiina Enckell, s. 8.5.1813 Kauvatsalla, k. 10.6.1814 Kauvatsalla.
Erik Enckellin
ensimmäinen vaimo Riitta kuoli 41-vuoden ikäisenä 19.5.1815.
Erik avioitui uudelleen runsaan vuoden kuluttua Lievikosken torpparin lesken
Leena Antintyttären Lena Andersdotter (isoäitini isoisän isoäiti) kanssa, joka oli syntynyt vuonna 1784. Hänen
tarkempi syntymäajankohtansa ja vanhempansa ovat jääneet
arvoitukseksi. Heidät vihittiin 15.4.1816 Jalonojan
Lievikoskella.
Erikille
ja Leenalle syntyi kaksi lasta. Ensimmäisenä syntyi tytär
Maria Helena 7.7.1819, joka myöhemmin oli töissä piikana mm. Jalonojan
Niurulla. Toinen lapsi, oli Kalle
Kustaa, Carl Gustaf (isoäitini isoisän isä) joka syntyi 14.11.1816 Kauvatsalla. Leena kuoli keuhkotautiin 11.1.1837. Erik jäi yksin Leenan kuoltua ja lasten lähdettyä etsimään töitä.
Erik Enckellin ja Leena Antintyttären lapset:
1. Maria Helena Enckell, s. 7.7.1819. Hän työskenteli piikana mm. Kokemäellä, josta palasi Jalonojan Niurulle v. 1844. Hän kuoli 18.3.1895 Ulvilan Vanhakylässä.
2. Kalle Kustaa Mäkelä, s. Enckell, s. 14.11.1816 Kauvatsalla.
Erik Enckell pääsi ruotuköyhäksi ruotuun numero 7 Mikkelin päivänä 29. syyskuuta 1846. Hän oli tuolloin sokeutumassa.4
Erikin kuoli n. 80 vuoden iässä 31.1.1854
Kauvatsalla.
Kalle Kustaa Mäkelä s. Enckell
Isoäitini isoisän isä Kalle
Kustaa Erikinpoika Enckell, myöhemmin Mäkelän torppari, oli renkinä
kierrellen läpi Kauvatsan ja Kokemäen eri tiloja, mm.
Kokemäen Kiettärön Purrilta hän meni Kiettärön
Takulle v. 1833. Grootilan Ylä-Heikillä hän oli
renkinä v.1837, Skyttälän Erkkilässä v.1838,
Kiettärön Purrilla v. 1840-1842 ja lopulta Jalonojan Niurulla
v.1843.
Kalle
Kustaa vihittiin 15.7.1838 Kokemäellä Maria Loviisa Rönnin
kanssa, joka oli syntynyt 3.10.1819 Kokemäellä Niskan
kylässä. Hänen vanhempansa olivat rakuuna Matti Jaakonpoika Rönni, syntynyt 4.1.1794 Kokemäellä ja k. 27.11.1865 Kokemäellä, sekä Maria
Matintytär, syntynyt v. 1796 Huittisissa ja kuollut 19.7.1828
Kokemäellä.
Kalle
Kustaa ja Maria Loviisa saivat Mäkelän torpan Kauvatsan Jalonojan Niurulta v. 1843, jonne he muuttivat Kokemäeltä. Kalle Kustaalle ja
Maria Loviisalle syntyi kaiken kaikkiaan 6 lasta; 2 poikaa ja 3 tytärtä.
Kalle Kustaan ja Maria Loviisan lapset:
1. Eeva Stiina Kallentytär, s. 11.8.1840 Kokemäellä, k. 30.5.1841 Kokemäellä.
2. Isoäitini isoisä Vihtori Kallenpoika Vuorinen, s. 21.9.1842 Kokemäellä. Hänestä enemmän edempänä.
3. Maria Loviisa Kallentytär, s. 26.6.1845 Kauvatsalla. Hän oli piikana Kauvatsan Yttilän Sarkin torpassa v. 1861, Yttilän Yli-Mikolan Hakalan torpassa v. 1862, Jalonojan Eskolan kotitilalla v. 1863, Jalonojan Erkkilän Ala-Knuutilan kotitilalla v. 1864, Ahvenuksen Sirkan kotitilalla v. 1865 ja tämän jälkeen Rutunan
kotitilalla. Sai miehensä Kalle Kustaa Matinpojan, s. 17.5.1846 Kauvatsalla, kanssa torpan Kauvatsan Yttilän Sarkista.
Maria Loviisan Kallentyttären ja Kalle Kustaa Matinpoika Sarkin lapset:
1. Selma Amanda Sarkki, s. 29.8.1871 Kauvatsalla. Hän meni piiaksi Kauvatsan Ahvenuksen Lompin kotitilalle v. 1889.
2. Eevertti Sarkki, s. 10.2. 1873 Kauvatsalla. Hän meni rengiksi Kauvatsan Ahvenuksen Lompin kotitilalle v. 1893.
3. Hilja Maija Sarkki, s. 23.6.1876 Kauvatsalla.
4. Aina Miina Sarkki, s. 9.7.1878 Kauvatsalla.
5. Alma Josefiina Sarkki, 4.6.1880 Kauvatsalla.
6. Frans Verneri Sarkki, s. 17.8.1882 Kauvatsalla.
7. Oskari Nikolai Sarkki, s. 20.6.1884 Kauvatsalla.
8. Saima Sofia Sarkki, s. 3.8.1886 Kauvatsalla.
Kalle Sarkki kuoli 28.3.1918 Kauvatsalla. Maria Loviisa Sarkki kuoli 23.6.1922 Kauvatsalla.4
4. Eeva Stiina Kallentytär, s. 7.3.1848 Kauvatsalla. Hän oli piikana Kauvatsalla Virkalevon torpassa v. 1867. Hän muutti Uuteenkaupunkiin v. 1868.
5. Kalle Ville Kallenpoika 30.6.1851 Kauvatsalla, k. 18.9.1858 Kauvatsalla.
Kalle
Kustaa Mäkelä sai kovan kuumeen ja kuoli vain 34-vuotiaana 11.1.1851 Kauvatsalla vaimonsa Maria
Loviisan odottaessa Kalle Villeä. Kalle Kustaan kuoltua vain 34 vuoden ikäisenä Maria Loviisa ei pystynyt hoitamaan Mäkelän torppaa, ja perhe ajautui Jalonojan Poutun tilattomaksi väestöksi.
Niukkuus muuttui hädäksi. Neljäs lapsi oli tulossa ja Maria Loviisa haki avustusta, joka kuitenkin evättiin. Vasta seuraavana vuonna heille myönnettiin avustusta yksi rupla ja viisikymmentä kopeekkaa. Tästä oli kuitenkin vain hieman apua, sillä seuraavan vuoden avustusta, joka oli kaksi ruplaa, myönnettäessä todettiin, että perhe oli äärimmäisen köyhä surkeissa oloissa ilman leipäpalastakaan.4
Maria Loviisa avioitui 2.6.1857 Jalonojan suutarin ja työmiehen Fredrik Tuomonpoika Ihanderin, s. 1.12.1831 Kauvatsalla, kanssa. Vihkiminen tapahtui kappalaisen luona eikä morsiamella ollut vihkipukua4.
Huittisten historia tietää kertoa seuraavaa:"Kauvatsan rukoilevaisten johtajista on syytä mainita suutari Fredrik Ihander, joka oli muuttanut 1850-luvun alussa Kokemäeltä Jalonojan kylään. Hänet tunnettiin lempinimellä "Kauvatsan Fredrik" tai "Orikorven suutari". Hän piti usein seuroissa puheita ja johti polvirukouksia. Hänellä oli myös harvinaisen kaunis ja sointuva lauluääni. Kauvatsalla puhuteltiin tuolloin rukoilevaisia yleisesti "suutarin uskolaisiksi", niin suuri oli Ihanderin vaikutus. Hän oli Maria Lovisa -vaimoineen hyvä lukija ja ahkera ehtoollisella kävijä. Kauvatsan rukoilevaiset, totiset kristityt, pitivät tiiviisti yhteyttä Kiukaisissa, Porissa ja Raumalla asti. Kuuluupa Fredrik Ihanderin puoliso vierailleen 1873 rapujen myyntinsä ohessa laulamassa Huhkolan kartanossa Achreniuksen virsiä.4
Fredrik muutti myöhemmin sukunimensä Ihander Jaloseksi4. Hänelle ja Maria Loviisalle syntyi poika Frans Fredrik Jalonen,
s. 20.6.1862 Kauvatsalla. Frans oli Kauvatsan nuorisoseuran perustajajäsen vuonna 1882. Hän muutti kirkonkirjojen mukaan "entisenä lyseeläinenä" Poriin 11.3.1891, jossa hän kuoli 2.11.19315.
Maria Loviisa kuoli 24.12.1906 Kauvatsalla.
Vihtori Vuorinen
Isoäitin isoisä, työmies Vihtori
Kallenpoika Vuorinen avioitui Hilma Karoliina Aapramintyttären (isoäitini isoäiti) kanssa, joka oli syntynyt 8.1.1849 Mouhijärvellä.
Hilma Karoliinan isä oli torppari ja työmies Aaprami Lammi Vesunnin Iso-Tykiltä, syntyjään Hannulan talonpojan poika, syntynyt 3.4.1821 Mouhijärvellä, kuollut 5.4.1892
Mouhijärvellä. Hilma Karoliinan äiti oli Eva Stina
Ottelin, syntynyt 10.5.1817 Suodenniemellä, kuollut 27.2.1885
Suodenniemellä. He olivat avioituneet 10.11.1844.
Kuva 1. Hilma Karoliinan kastetiedot.
Hilma Karoliinan kotona Mouhijärvellä oli ollut ruotsinkielisiä kirjoja, jotka mahdollisesti olivat peräisin Hilman äidin isoäidiltä Britha Stina Lindgreniltä, joka oletettavasti oli ruotsinkielinen1. Britha Stina oli saattanut tulla Mouhijärven Selkeen virkatalon talousmamselliksi Ruotsista tai virkatalon haltijan ja Porin rykmentin komentajan Sebastian von Otterin mukana1,2. Brithasta enemmän kohdassa Anders Ottelin.
Hilma Karoliina oli piikana Vesunnin kylän Yli-Vilolla v. 1864. Hän lähti 16-vuotiaana Suodenniemelle Kiikoistenkylän Hujoon piiaksi v. 1865. Sieltä hän muutti piiaksi Kauvatsan Lievikosken kylän Mäkelään 14.11.1867, josta Kauvatsan kylän Filppolaan v. 1868, Jalonojan kylän Jonkkaan v. 1869, Sääkskosken sahalle v. 1870 ja edelleen Rutunaan 1872, jossa tuleva puoliso Vihtorikin työskenteli. He avioituivat ja muuttivat yhdessä Jalonojan kylän Tassarille 1873 - saman vuonna, jolloin esikoinen, Vihtori Ferdinand syntyi.
Vihtori Vuorinen kierteli renkinä ja työmiehenä useissa Kauvatsan torpissa. Näitä olivat Rutunan Kuusisen rälssitila v. 1857, Rutunan Aron torppa v. 1858, Korpelan Kurvon torppa v. 1859, Lievikosken Heliön kotitila v. 1862, Työtilän Ala-Heikkilä v. 1863, Rutunan rälssitila vuodesta 1863 lähtien ja Jalonojan Tassari v. 1873. Perimätiedon3 mukaan Vihtori ja Hilma tapasivat Kauvatsan asemalla, jossa Vihtori työskenteli junanlähettäjänä ja Hilma siivoojana.
Kauvatsan Jalonojan Tassarilta, joka sijaitsee Kauvatsan aseman tuntumassa, Vihtori ja Hilma Karoliina Vuorinen saivat Ojalan torpan noin vuonna 1873. Kun heille syntyi tytär Alma v. 1882, ei heillä ilmeisesti enää ollut torppaa, kun Vihtori kirjattiin entiseksi torppariksi. Vihtori, kuten isänsäkin, kuoli nuorena, vain 42-vuotiaana 21.11.1884 rippikirjojen mukaan suolisolmuun. Kuollessaan hän oli Jalonojan Tassarin työmies.
Vihtori ja Hilma Karoliina Vuorisen lapset:
1. Isoäitini isä Vihtori Ferdinand Vuorinen, s. 20.12.1873. Hänestä lisää edempänä.
2. Frans Bernhard Vuorinen, s. 23.9.1875 Kauvatsalla. Frans Bernhard oli työmiehenä Kauvatsan Piilijoenmaan Rakolahden torpalla v. 1891. Hän muutti
Mouhijärvelle 12.11.1895 ja edelleen Suodenniemelle 12.12.1898. Hän avioitui Hilma Pauliina Kivistön, s. 26.6.1878 Suodenniemellä, k. 26.5.1955
Suodenniemellä, kanssa. Heille syntyi poika Atte Aleksi Vuorinen 19.6.1905 Suodenniemellä.
3. Oskar Verner Vuorinen, s. 14.10.1877 Kauvatsalla. Hän muutti Mouhijärvelle 16.11.1894, josta edelleen rengiksi Leppäkosken Marjamäkeen Kiikoisiin
3.11.1896. Sieltä hän muutti työmieheksi Porin kaupunkiseurakuntaan 11.11.1899, josta edelleen Vaasaan 16.10.1904. Vaasasta hän muutti perheineen
29.12.1905 Mustasaaren seurakuntaan, josta takaisin Vaasan seurakuntaan 20.6.1910. Oskari avioitui 16.10.1904 Hilma Haavasojan, s. 24.1.1884
Nakkilassa, kanssa. Oskari työskenteli Vaasassa työmiehenä ja vahtimestarina.
Oskar ja Hilma Vuorinen saivat seuraavat lapset:
1. Eino Oskar Vuorinen, s. 25.11.1905 Vaasassa.
2. Tyyne Lemmitty Bastman, s. Vuorinen, s. 2.2.1907 Vaasassa, k. 7.10.1987 Vaasassa. Hän avioitui 8.8.1927 Sigfrid Alfons Bastmanin, s.
5.11.1895 Porissa, k. 10.2.1951 Vaasassa, kanssa. Tyyne toimi kauppiaana ja Sigfrid konttoristina.
3. Taimi Lahja Vuorinen.
4. Toivo Olavi Oskari Vuorinen, kirjailija, kapteeni.
Hilma Vuorinen s. Haavasoja kuoli 22.12.1962 Vaasassa. Oskar Vuorinen kuoli 8.6.1966 Vaasassa.
4. Kaarle Eemeli Vuorinen, s. 11.12.1879 Kauvatsalla, k. 29.7.1889 Kauvatsalla. Hän kuoli hukkumalla johonkin läheiseen järveen tai jokeen.
5. Alma Vesanto, ent. Jokela, s. Vuorinen, s. 8.8.1882 Kauvatsalla. Hän muutti Poriin 7.5.1900, jossa avioitui Frans Viktor Vesannon, ent. Jokela,
s. 23.8.1880 Kullaalla, kanssa. He muuttivat Ulvilaan 16.2.1906. Perhe muutti sukunimensä Vesannoksi 26.10.1920. Heillä oli seuraavat lapset:
1. Alma Agnes Kjäll, s. Vesanto, ent. Jokela, s. 20.11.1904 Porissa. Hän avioitui Georg Valdemar Kjällin kanssa 2.6.1923.
2. Aili Ilona Salo, s. Vesanto, ent. Jokela. s. 22.6.1906 Ulvilassa. Hän avioitui Kaarlo Eemil Salon, s. 3.2.1902 Kokemäellä, kanssa 28.9.1929.
Vihtorin Vuorisen kuoltua Hilma Karoliina sai vielä yhden lapsen, Hilja Marian, s. 21.1.1888 Kauvatsalla. Hän muutti Poriin 19.4.1904. Hilma Karoliina eli 98-vuotiaaksi. Hän muutti Poriin noin vuosi ennen kuolemaansa. Hänen kirjansa siirrettiin Poriin 9.1.1947 neljä päivää ennen kuolemaa 13.1.1947.
Kuvia Anna-Lisa Sandellin arkistosta:
Hilma Karoliina n. vuonna 19111. Hilma Karoliina 20-30 luvulla1.
Kuvassa Hilma Karoliina Vuorinen (keskellä) sekä vasemmalta oikealle Alma, Frans, Oskar, Hilja Maria ja Olavi.1 Vihtori Vuorisen paikka on oikealla yläkulmassa tyhjä. Vihtorihan kuoli v. 1932, joten kuva on ilmeisesti otettu tämän jälkeen.
Hilma Karoliina Vuorinen1.
Hilma Karoliina Vuorinen1.
Kuvassa todennäköisesti Vihtori ja Hilma Karoliina Vuorisen kotitalo Kauvatsan Tassarilla1.
Kuvissa Oskar Vuorinen perheineen1.
 Kuvassa Oskar Vuorisen kotitalo1.
Vihtori Ferdinand Vuorinen
Isoäitini isä Vihtori Ferdinand Vuorinen syntyi Kauvatsalla Jalonojan Tassarin Ojalan torppaan 20.12.1873. Hän muutti työmieheksi Mouhijärvelle 14.11.1891, jossa hänen äitinsä Hilma Karoliinan isä Aaprami Lammi vielä eli. Aaprami kuoli keväällä 1892. Vuonna 1894 Vihtori oli Vesunnin Iso-Soukolla, jonne saapui myös hänen veljensä Oskari Vuorinen. Vesunnin Ison Soukon torpparina oli Aapeli Aapraminpoika eli veljesten eno. Vihtori siirtyi Aapramin entiseen kotiin Isolle Tykille työmieheksi 1895, jonne hänen veljensä Frans Bernhard Vuorinenkin saapui seuraavana vuonna. Näin kolme veljestä olivat yhtäaikaa töissä isoisänsä kotiseudulla.
Vihtori avioitui 29.12.1895 Amanta Miina Kivistön, s. 15.10.1871 Suodenniemellä, k. 15.3.1963 Suodenniemellä, kanssa. Tuolloin Vihtori Ferdinand olikin renkinä Mouhijärven Uotilassa. Avioiduttuaan Vihtori Ferdinand siirtyi Suodenniemen Kepulille rengiksi 16.2.1896.
Vihtori Ferdinandille ja Amanta Miinalle syntyi seuraavat lapset:
1. Isoäitini Ella Matilda s. Vuorinen, s. 8.3.1896 Suodenniemellä, k. 10.9.1995 Suodenniemellä. Hän avioitui isoisäni Lauri Ojansivun, s. 24.6.1893 Kiikoisissa, k. 6.5.1961 Suodenniemellä, kanssa v. 1924.
2. Hilja Pauliina s. Vuorinen, s. 29.3.1898 Suodenniemellä.
3. Anna Sofia s. Vuorinen, s. 19.2.1901 Mouhijärvellä.
4. Oskari Aukusti Vuorinen, s. 9.4.1903 Suodenniemellä, k. 2.5.1903 Suodenniemellä.
5. Arno Aukusti Vuorinen, s. 11.8.1904 Suodenniemellä.
6. Eino Matti Vuorinen, s. 24.2.1907 Suodenniemellä.
7. Paavo Aleksi Vuorinen, s. 4.5.1909 Suodenniemellä.
8. Martti Armas Vuorinen, s. 4.11.1911 Suodenniemellä.
Vihtori Ferdinand osallistui punaisten puolella kansalaissotaan ja joutui sen päätyttyä vankileirille Tammisaareen. Hän kuoli 23.4.1932 keuhkotautiin.
| 
