Kruununsotamies Mikko Mikonpoika Rask                     Sivua päivitetty viimeksi 28.10.12. Tila:kesken
 

Porin Kuninkaallisen jalkaväkirykmentin Suoniemen Kauniaisten ruodun nro 57 kevyen jalkaväen sotamies Mikko Mikonpoika Rask syntyi 10.3.1783 Mouhijärvellä. Hän oli kotoisin Mouhijärven Vestolan kylästä, jossa hänen isänsä, Mouhijärvellä 1.2.1752 syntynyt ja 30.3.1824 kuollut Mikko Erkinpoika Ståhlsten, työskenteli kylänseppänä ja äitinsä, Mouhijärvellä 12.3.1740 syntynyt ja 1815 kuollut Valpuri Matintytär, piikana. Mikko Raskin isoisä oli Vestolan kylän Korkeamäen torpan torppari ja sotilas Erik Ståhlsten ent. Höök, s. 13.5.1728 ja k. 27.7.1807 Tyrväällä ja isoäiti Valpuri Matintytär, s. 12.4.1731 Mouhijärvellä.

 
 
Mikko Rask s. Ståhlsten, s. 10.3.1783, Mouhijärven rippikirjassa 1782-1787 alimmaisella rivillä. Häntä ennen sisar Maria, vanhemmat ja isovanhemmat.
 
 
Mouhijärvi Vestola, Korkeamäki. Kuvan lähde www.sastamalankaupunki.fi.
 
Otteita Ståhlstenien vaiheista:
- Mouhijärven rippikirja 1776-1780 (eivät ole edellisessä rippikirjassa, joten tulleet tuolloin Korkeamäen torppaan)
- Mouhijärven rippikirja 1789-1794 (Mikon isovanhemmat muuttaneet pois)
- Mouhijärven rippikirja 1795-1799 (Perhe muuttaa pois Mouhijärveltä)
- Mouhijärven rippikirja 1810-1815 (Mikon vanhemmat muuttavat Karkusta takaisin Mouhijärvelle 31.10.1813)
- Mouhijärven rippikirja 1816-1823 (Mikon isä elää leskenä)
- Mouhijärven rippikirja 1824-1830 (Mikon viimeinen merkintä rippikirjassa)
 
 
Mikolla oli yksi häntä nelisen vuotta vanhempi sisar, Maria Mikontytär, joka syntyi 17.10.1779 Mouhijärvellä, joka myöhemmin avioitui Mikon vaimon veljen kanssa.
Nuoruusvuotensa Mikko työskenteli isänsä apupoikana pajalla, jossa hän oppi hyödyllisiä kädentaitoja. Kylänsepän paja oli paikka, jossa vaihdettiin kuulumisia ja kerrottiin tarinoita, senaikainen uutistoimisto. Kartanot työllistivät seppiä, jotka takoivat raudasta esim. hevosenkenkiä, rekien osia, työkaluja jne.
 
Tekstissä olevat ruotusotilaan elämästä kertovat lainaukset ovat peräisin Jari Niemelän väitöskirjasta Tuntematon ruotusotilas. Ruotsinajan lopun ruotuarmeijan miehistön sosiaalinen ja taloudellinen asema Satakunnassa. Historiallisia tutkimuksia 157. Suomen historia, 1990.

Mikko Raskin liittymisajankohta Porin rykmentin kevyeeseen jalkaväkeen on vielä hämärän peitossa. Sotilaaksi ryhtymistä edesauttoi varmaan se, että hänen isoisänsä oli ollut sotilas. Joka tapauksessa hän oli 14.11.1803 varamieskirjanpidon mukaan Suoniemen pitäjän Kauniaisten ruodun 57 varamiehenä ja tuolloin hänen sukunimensä oli jo Rask. Sotilasrullista selviää se, että aikuisena miehenä Mikko oli pituudeltaan 168-173 cm, erään merkinnän mukaan 5 jalkaa ja 8,25 tuumaa (173 cm) ja toisen merkinnän mukaan 11 korttelia ja 2 tuumaa (168 cm). Normaalikokoinen mies siis tuohon aikaan.

 
Tuohon aikaan Porin rykmentin kevyeen jalkaväen tavoitevahvuus oli tuolloin 64 miestä. Vaihtuvuuden takia 9 ruotua oli täyttämättä ja 5 varamiehelle myönnettiin ero palveluksesta. Varamiehenä toimimisesta sai kruunulta vaaterahaa.
 
Mikko työskenteli Suoniemellä Kuljun kartanon paroni Johan Reinhold Mellinin (isäntänä 1785-1807) legorenkinä (legodräng = talonpojan palvelija) ainakin vuosina 1803-1805.

Mikko Raskin liittymisajankohta Porin rykmentin kevyeeseen jalkaväkeen varamieheksi on vielä hämärän peitossa. Joka tapauksessa hän oli 14.11.1803 varamieskirjanpidon mukaan Suoniemen pitäjän Kauniaisten ruodun 57 varamiehenä ja tuolloin hänen sukunimensä oli jo Rask.

 
1800-luvun alussa Porin rykmentin kevyeen jalkaväen tavoitevahvuus oli 64 miestä. Vaihtuvuuden takia 9 ruotua oli täyttämättä ja 5 varamiehelle myönnettiin ero palveluksesta.
 
Karl Rask kuoli 14.4.1805, jolloin ruotu 57 jäi tyhjäksi. Seuraavassa rykmentin rekrytointitilaisuudessa 7.2.1806 Mikko Rask hyväksyttiin tuohon ruotuun, johon hänet kirjattiin 20.3.1806. Edellisenä syksynä 25. - 28.9.1805 Mouhijärven Tupurlassa pidettyyn rykmentinkokoukseen ei täten Raskin ruodusta 58 osallistunut kukaan.
Ruotukomppanioissa sukunimet olivat yleensä aika lailla ruotuun sidottuja, ja ruotuun otettu uusi sotilas sai usein edeltäjänsä sukunimen.  Myös sotilas saattoi itse pystyä vaikuttamaan nimivalintaan. 

Ruotusotilas yleensä jatkoi edeltäjänsä torpan asumista ja viljelyksien hoitoa. Tällöin virastaan eronnut sotilas joutui lähtemään sotilastorpastaan, ellei ruotu ollut sopinut sen kuuluvan sotilaan elinaikaiseen hallintaan. Sotilaan kuoltua tämän leski ja lapset joutuivat muuttamaan sotilastorpasta. Usein sotilaat pyrkivätkin rakentamaan itselleen oman torpan ja raivaamaan omia viljelyksiä, jotka olisivat turvana vanhoilla päivillä palveluksesta eron jälkeen.

Mikko muutti Mouhijärvelle Hermalan kylän Kyönään 20.4.1806, josta edelleen Suoniemen Kauniaisiin 31.12.1806.

Mikko Raskin sisar ja vanhemmat muuttivat hänen perässään Suoniemen Kauniaisiin 9.2.1807. Mikko ja Maria avioituivat Suoniemellä 4.10.1807.

Mikko Mikonpoika Raskin puoliso Maria Rask syntyi 2.11.1786 Suoniemellä Kauniaisten kartanon mailla, jossa hänen tammikuussa 1756 syntynyt isänsä Karl Heikinpoika Rask toimi varamiehenä ja hänen 16.10.1760 Lempäälässä syntynyt äitinsä Anna Yrjöntytär tämän rouvana. Maria Raskin sisarussarja oli:

  • Karl Henrik Haarakallio, syntyi 24.7.1781 Suoniemellä, muutti 19.5.1814 Suoniemeltä Ruoveden Kärkelään. Vaimo Liisa Tuomaantytär. Lapset Ulrika, s. 16.7.1810 ja Maria, s. 3.1.1813. Ruovedellä syntyi Anna Lisa 15.10.1817, Johan Isaac 2.8. 18XX, k., Eva Juliana, s. 28.2.1821 Karolina ja Ester, 20.5.1825, Johan Henric, s. 24.2.1828. Sahi 1831-1835 -rippikirjassa.

  • Anna Rask, syntyi 10.9.1784 Suoniemellä, kuoli yskään ja haudattiin 29.1.1786 Suoniemellä.

  • Maria Rask, syntyi 2.11.1786 Suoniemellä.

  • Johannes Rask, syntyi 13.6.1791 Suoniemellä, työskenteli Mikko Ståhlstenin lampuotina ja avioitui Mikko Mikonpoika Raskin sisaren Maria Mikontytär Ståhlstenin kanssa 18.12.1812. He muuttivat Mouhijärvelle Kairilan kylän Horolan taloon vuonna 1813.

  • Iisakki Rask, syntyi 13.6.1791 Suoniemellä, muutti Tottijärven Teiskoon vuonna 1814.

  • Kustaava Rask, syntyi 15.2.1796 Suoniemellä, muutti Mouhijärvelle vuonna 1814.

  • Antti Rask, syntyi 16.3.1798 Suoniemellä, kuoli 29.1.1806 punatautiin.

15.3.1807 Porin Kuninkaallisen Rykmentin vahvuus oli seuraava (otteita sotilasasiakirjoista):

  • 2 everstiä
  • 2 majuria
  • 9 kapteenia
  • 29 Soubaltern upseeria
  • 52 aliupseeria
  • 16 Spelpå Stat
  • 984 korpraalia ja sotilasta
  • 452 varamiestä
Korpraalien ja sotilaiden 1025 vakanssista oli yhteensä 41 täyttämättä. Varamiesten 512 vakanssista oli 60 täyttämättä. Muut paikat oli täytetty. Vastaavasti Porin Kuninkaallisen Rykmentin Ratsutilapataljoonan vahvuus oli seuraava (otteita sotilasasiakirjoista):
  • 1 majuri / päällikkö (chef)
  • 4 kapteenia
  • 20 Soubaltern upseeria
  • 20 aliupseeria
  • 8 Spel på Stat
  • 500 korpraalia / sotilasta
  • 250 varamiestä

Korpraalien ja sotilaiden 500 vakanssista oli yhteensä 15 täyttämättä. Yksi Spel på Stat -vakanssi oli täyttämättä. Varamiesten 250 vakanssista oli 34 täyttämättä. Muut paikat oli täytetty.

Suomalaiset joukot osallistuivat Toiseen Pommerin sotaan, mutta vasta sen loppuvaiheessa. Porin rykmentin kenttäpataljoona kokoontui kesällä 1807 Lauttakylässä, josta se siirtyi Hangon kautta laivalla Saksaan. Rykmentissä oli mukana yhteensä 600 miestä. Suomalaiset kärsivät tappioita kokonaisuudessaan vain muutaman miehen verran, Porin rykmentti ei miehistötappioita kokenut. Sota päättyi jo syyskuun alkupäivinä samana vuonna 1807, ja lokakuussa sotilaat pääsivät palaamaan kotiseuduilleen.[JaN05]. Mikko Rask saattoi olla rykmentin mukana.

 
Suomen Sodan alussa Porin rykmentti sijoitettiin kenttäarmeijan ensimmäiseen prikaatiin.[JaN05]

Porin Kuninkaallisen rykmenttipataljoona osallistui seuraaviin taisteluihin (otteita sotilasasiakirjoista):

  • 24.2.1808 Kuusjoki 1.
  • 24.2.1808 Mullom
  • 18.4.1808 Siikajoki 1., 2. ja 3.
  • 27.4.1808 Revonlax
  • 24.6.1808 Kokkola (Nykarleby) 1., 2. ja 3.
  • 14.7.1808 Lapua 1., 2. ja 3.
  • 29.7.1808 Bötom 1.
  • 30.7.1808 Paljakka Måssa 1.
  • 10.8.1808 Kauhajoki 1., 2. ja 3.
  • 20.8.1808 Ömåssa 2.
  • 28.8.1808 Numjervi 2.
  • 29.8.1808 Lappfjärd 1., 3.
  • 1.9.1808 attaqm i Kauhajoki 3.
  • 10.9.1808 Nedre Härmä 2.
  • 13.9.1808 Jutas Kokkolan vieressä, 1., 3.
  • 24.2.1809 affären vid Mullom vid gränsen och jägare compagniet vid Revolax
  • 27.4.1809 2. dessutom Vesilax Companiet affärer vid Revolax Uleåborg län

Pataljoonia olivat: 1. eli Henkipataljoona, 2. eli Everstiluutnantin pataljoona ja 3. eli Ratsutilapataljoona, 4. Majurin komppania (affären vid Mullom, vid gränsen), 5. Jääkärikomppania (vid Rexolax), 6. Vesilahden komppania. Otteita sotilasasiakirjoista:

  1. Pataljoona: Kuuskoski Retråiten från Salo, y:d: affäiren vid Siikajocki i affäirerne vid Lappo, Bötom, Paljacka Måssa, Kauhajocki, Lapfjerd och Jutas; 8:Hg

  2. 2. Pataljoona: Retråiten från Salo, och y:d: affäiren vid Siikajocki, affäirerne vid Lappo, Kauhajocki, Ömassa, Numjerfvi och Härmä, 6:Hg. Dessutom Wesilax och Jägar Compagn affäiren vid Revonlax

  3. Retråiten från Salo, och s.d. Affäiren vid Sijkajocki, affäirerne vid Lappo, Kauhajocki och Lappfjord, ytterligare attaqmn i Kauhajocki, samt affäiren vid Jutas, 6.H. Dessutom Majorens Compagnie affäiren vid Muttom.

Utom ofvannemnde affäirer, deltog hela Regementet uti affäiren vid Nykarleby och 1. samt 3. bataillonerne förfölgde, Fynden till Munsala. Dessutom bevistat mänsfaldige mindre krigs tillfällen, och Fyndtligheter, som jämt under Armeens Långa och svåra retråiti inträffade.

Sotaan osallistuneista Porin rykmentin sotilaista noin puolet palasi takaisin kotiinsa. Loput joko kuolivat tai katosivat tiettymättömiin. Koska katoamiset johtuivat pääasiassa siitä, että sairaita ja haavoittuneita sotilaita jouduttiin perääntymisvaiheissa jättämään rintamalle, kadonneiden voidaan tulkita menehtyneen. Täten karkeasti ottaen voidaan päätellä, että joka toinen sotaan osallistunut menehtyi rintamalla.

Suomen Sodan päätyttyä Venäjän voittoon keisari Aleksanteri I määräsi, että ruotusotaväki tuli pitää hajalla toistaiseksi ja että miehistölle tuli maksaa eläkkeitä Ruotsin vallan aikaisten asetusten mukaan. Eläkkeitä tuli järjestää myös sodan aikana kuolleiden aliupseerien ja miesten leskille sekä lapsille. [

Mikko Rask siirtyi neljän muun henkikomppanian sotilaan mukana Raaheen 26.9.1808. Hän joutui siellä sairaalaan, mutta palasi takaisin miesvahvuuteen (muonitusvahvuuteen) kahden muun sotilaan kanssa 7.10.1808. Mikko ilmeisesti palasi takaisin sairaalaan, koska palasi uudestaan miesvahvuuteen 12.12.1808. Hän kuitenkin menehtyi vain 25-vuotiaana 29.12.1808.

 
Sotamies Mikko Mikonpoika Raskin kuoltua Suomen Sodassa Maria Kaarlentytär Rask jäi yksin sotilastorppaansa vastasyntyneen Mikko-lapsensa kanssa. Suomen Sodan sotilaiden leskillä oli mahdollisuus hakea kahdeksan hopearuplan suuruista eläkettä. Kahdeksan hopearuplan avustus oli kuitenkin hyvin vähäinen eivätkä kovinkaan monet lesket sitä saaneet.
 
Vuonna 1815 Maija eli itsellisenä, mutta torpalla oli uusi torppari, Antti Rask. Seuraavana vuonna 2.11.1816 Maria avioitui vuonna 1794 syntyneen entisen (jalkajääkärin) sotilaan Immanuel Juhanpoika? Lindströmin kanssa. Heille syntyi Suoniemellä kaksi lasta, Iisakki 27.9.1817 ja Taavetti 11.8.1820. Perhe muutti vuonna 1822 Hämeenkyröön, josta Maija palasi leskenä takaisin Kauniaisten kylään vuonna 1838. Taavetti muutti Suoniemen Urmian kylän Hurstin taloon rengiksi, josta löysi morsiamensa. He muuttivat Pirkkalan Haaviston kylään 25.11.1844 kahden lapsensa kanssa. Torpparin poika, guldsmed lärl. Iisakki Immanuelinpoika Lindström muutti Tampereelta Pirkkalan Haaviston kylään 13.8.1857 ja takaisin Tampereelle 19.11.1857.

Ståhlstenit muuttivat takaisin Mouhijärvelle Korolan taloon 31.10.1813.

 
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
 
 
Mikko Mikonpoika Raskilla ja Maria Kaarlentytär Raskilla oli yksi yhteinen lapsi, Mikko Fredrik Rask. Hän syntyi 28.9.1808 Suoniemellä ja kuoli 24.4.1887 Laviassa Roikan työmiehenä. Mikko avoitui Siuron myllärin tyttären Maria Helenan kanssa, joka syntyi 16.6.1818 Karkussa ja kuoli 2.9.1881 Laviassa. He saivat kolme lasta:
 
1. Fredrika Wilhelmiina Rask, s. 21.11.1838 Suoniemellä, k. 1.10.1882 Mouhijärvellä. Hänen miehensä oli Juho Kustaa Arkkila, s. 10.7.1825 Mouhijärvellä, k. 14.1.1883 Mouhijärvellä. Heillä oli seuraavat lapset:
 
    a) Lydia Wilhelmiina Arkkila, s. 14.10.1878 Mouhijärvellä, k. 28.6.1957 Suodenniemellä. Hänen miehensä oli Johannes Kaarlenpoika Makkonen, s. 7.4.1877 Suodenniemellä, k. 8.9.1957
        Suodenniemellä. Heillä oli seuraavat lapset:
 
        1.a.1. Aune Lydia Makkonen, s. 9.8.1905 Suodenniemellä. Hänen miehensä oli Väinö Vihtori Kallio, s. 17.10.1904 Suodenniemellä, k. 21.8.1969 Suodenniemellä. 
        1.a.2. Onni Ilmari Makkonen, s. 24.5.1904 Suodenniemellä, k. 29.10.1958 Suodenniemellä. 
        1.a.3. Anna Matilda Makkonen, s. 24.11.1907 Suodenniemellä. Hänen miehensä oli Voitto Mikael Palomäki, s. 28.4.1906 Suodenniemellä, k. 19.5.1966 Suodenniemellä. 
        1.a.4. Helmi Karoliina Makkonen, s. 24.7.1914 Suodenniemellä. Hänen miehensä oli Viljo Vilhelm Hakala. He muuttivat Hämeenkyröön 26.3.1936.
 
    b) Kaarlo Johannes Laine, s. 11.2.1880 Mouhijärvellä. Hänen vaimonsa oli Anna Matilta Favorin, s. 31.12.1888 Hämeenkyrössä. He muuttivat Kiikkaan 2.11.1911. Heillä oli muuttaessaan
        seuraava lapsi:
 
        1.b.1. Kalle Matias Laine, s. 31.12.1909 Mouhijärvellä. 
 
2. Karoliina Helena Rask, s. 13.4.1841 Suoniemellä, k. 22.2.1887 Laviassa. Hänen miehensä oli kylänräätäli Malakias Juhanpoika Lindfors, s. 1.1.1837 Laviassa. Heillä oli seuraavat lapset:
 
   a) Johanna Wilhelmiina Lindfors, s.  9.5.1863 Laviassa. Hän muutti Karkkuun 27.12.1886. Hänen miehensä oli työmies Taavetti Ananias Kristianinpoika Pajunen, s. 21.5.1863 Karkussa. He
       muuttivat Karkusta takaisin Laviaan 31.1.1898. Heillä oli seuraavat lapset:
 
       2.a.1. Svante Ananias Pajunen, s. 28.4.1887 Karkussa. 
       2.a.2. Lempi Johanna Pajunen, s. 23.5.1889 Karkussa. 
       2.a.3. Impi Suoma Pajunen, s. 16.10.1890 Karkussa. 
       2.a.4. Tyyne Saima Pajunen, s.19.8.1892 Karkussa. 
       2.a.5. Paavo Ilmari Pajunen, s. 20.12.1894 Laviassa. 
       2.a.6. Aino Tekla Pajunen, s. 7.2.1897 Laviassa. 
       2.a.7. Lento Armas Pajunen s. 21.5.1899 Laviassa, k. 22.11.1899 Laviassa. 
       2.a.8. Lauri Ilmari Pajunen s. 21.5.1899 Laviassa. 
 
   b) Karl Edvard Lindfors, räätäli, s. 25.10.1866 Laviassa. Hänen vaimonsa oli Wilhelmiin Juhontytär, s. 21.10.1869 Laviassa. Heillä oli seuraavat lapset:
 
       2.b.1. Impi Karoliina Lindfors, s. 14.12.1888 Laviassa. 
       2.b.2. Aale Sulo Maria Lindfors, s. 21.3.1891 Laviassa, k. 18.3.1893 Laviassa. 
       2.b.3. Eino Ilmari Malakias Lindfors, s. 25.3.1894 Laviassa. 
       2.b.4. Lauri Henrik Lindfors, s. 10.8.1896 Laviassa.
 
   c) Tekla Aurora Lindfors, s. 1.6.1871 Laviassa.
 
   d) Amanda Sabina Lindfors, s. 26.10.1873 Laviassa, k. 5.11.1874 Laviassa.
 
 
3. Juho Fredrik Hakala, s. Rask, s. 29.7.1843 Ulvilassa, k. 9.5.1913 Laviassa. Hänen vaimonsa oli Agatha Karoliina Wihakara, s. 9.9.1850 Laviassa, k. 11.2.1935 Laviassa. He asuivat
   Wihakarasta erotettua Hakalan torppaa. Heillä oli seuraavat lapset:
 
    a) Karl Fredrik Rask, s. 4.5.1870 Laviassa, k. 25.1.1953 Laviassa. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Selma Pauliina Juhontytär, s. 28.4.1871 Suodenniemellä, k. 22.4.1904 Laviassa. Hänen
        toinen vaimonsa oli Serafia Antintytär, s. 10.2.1867 Laviassa, k. 24.5.1943 Laviassa. Heillä oli seuraavat lapset:
 
        3.a.1. Amanda Pauliina Rask, s. 22.9.1895 Laviassa. Hän muutti Tampereelle 22.5.1931. 
        3.a.2. Wäinö Werneri Rask, s. 19.11.1897 Laviassa. Hän muutti Suodenniemelle 22.11.1914, josta edelleen Mouhijärvelle 31.3.1921.  
        3.a.3. Lyydia Maria Rask, s. 10.3.1900 Laviassa. Hän muutti Karkkuun 19.12.1919. 
        3.a.4. Martta Esteri Rask, s. 29.5.1902 Laviassa, k. 6.4.1956 Laviassa. Hänen miehensä oli Uuno Aleksanteri Niittumäki, s. 9.9.1899 Laviassa.  
        3.a.5. Kaarle Nikolai Rask, s. 5.12.1907 Laviassa, k. 5.8.1913 Laviassa. 
        3.a.6. Hilja Auroora Rask, s. 11.1.1909 Laviassa. Hänen miehensä oli Vieno Ilmari Pietilä, s. 18.12.1913 Laviassa.  
        3.a.7. Alli Elviira Rask, s. 26.7.1912 Laviassa. Hän muutti Tampereelle 7.12.1934. 
 
    b) Juho Alfred Kallio, s. 18.1.1872 Laviassa, k. 24.1.1960 Laviassa. Hänen vaimonsa oli Iida Aleksandra Rajahuhta, s. 28.9.1874 Laviassa, k. 4.6.1948 Laviassa. Heillä oli seuraavat lapset:
 
        3.b.1. Fanni Agata Kallio, s. 3.5.1900 Laviassa, k. 29.12.1903 Laviassa. 
        3.b.2. Helmi Sofia Kallio, s. 11.12.1901 Laviassa. Hän muutti Tampereelle 3.4.1920. 
        3.b.3. Hilja Lyydia Kallio, s. 20.1.1904 Laviassa. Hän muutti Tampereelle 23.10.1919. 
        3.b.4. Fanni Estella Kallio, s. 17.8.1906. Hän muutti Jyväskylään 2.1.1931. 
        3.b.5. Armas Alfred Kallio, s. 20.7.1909 Laviassa, k. 8.6.1965 Suodenniemellä. Hänen vaimonsa oli
                 Suoma Kustaava Oja, s. 27.5.1911 Pälkäneellä.  
        3.b.6. Wendla Agata Kallio, s. 3.4.1912 Laviassa. 
 
 
           
        Kuva 1. Juho Kallio.                            Kuva 2. Venla Kallio (tak. oik.) seurakunnan kerhon vetäjänä
                                                                 1950-luvulla.
 
       
        Kuva 3. Venla ja Fanni Kallio - rouvat vasemmalla 70-luvulla.
 
    c) Eemil (Eemeli) Albin Wihakara, s. 28.1.1874 Laviassa. Hän muutti renkinä Mouhijärvelle  Walkamaan
       8.1.1891, josta edelleen samana vuonna Mouhijärven Vähätiisalaan. Vuonna 1892 hän siirtyi Häijään
       Rouhulle, 1894 Iirolan Rouhulle, 1896 Iirolan Huitulle ja 1897 Hyynilän Paavolle. Tuolloin hän oli saanut
       sukunimekseen Laine. Hän muutti työnjohtajaksi Mouhijärven pappilaan 1899, josta hän siirtyi
       2.12.1901 Impilahteen Karjalaan, Laatokan rannalla sijaitsevaan pitäjään.
 
    d) Mathilda Sofia Rask, s. 2.6.1876 Laviassa, k. 4.11.1886 Laviassa.
 
    e) Frans Viktor Rask, s. 10.7.1878 Laviassa, k. 28.2.1882 Laviassa.
 
    f) Taavetti Rikhartti Niemenmaa, s. Rask, s. 4.9.1880 Laviassa, k. 13.1.1952 Kankaanpäässä. Hän muutti
      Kankaanpäähän 10.11.1906. Vaimo Hilda Matintytär, s. 19.8.1882 Kankaanpäässä, k. 30.11.1947
      Kankaanpäässä. Heille syntyi yhteensä 9 lasta:
        
        3.f.1. Lyydi Maria Niemenmaa, s. 7.6.1907 Kankaanpäässä, muutti Poriin 13.10.1929.
        3.f.2. Martta Siviä Niemenmaa, s. 9.1.1909 Kankaanpäässä, muutti Tampereelle 23.2.1931.
        3.f.3. Lauri Rikhartti Niemenmaa, s. 15.12.1910 Kankaanpäässä, muutti Riihimäelle 21.12.1938.
        3.f.4. Eeva Karoliina Niemenmaa, s. 20.5.1913 Kankaanpäässä, k. 30.9.1988 Kankaanpäässä.
        3.f.5. Heikki Johannes Niemenmaa, s. 8.5.1915 Kankaanpäässä, k. 26.7.1917 Kankaanpäässä.
        3.f.6. Heikki Nikolai Niemenmaa, s. 19.12.1917 Kankaanpäässä, k. 6.9.1977 Kankaanpäässä. Hänelle
                 syntyi neljä lasta.
        3.f.7. Voitto Niemenmaa, s. 3.5.1920 Kankaanpäässä, k. 23.3.2009 Kankaanpäässä.
        3.f.8. Fanny Maria Niemenmaa, s. 4.10.1922 Kankaanpäässä, k. 17.2.2011 Kankaanpäässä.
        3.f.9. Katri Helena Niemenmaa, s. 27.6.1928 Kankaanpäässä, k. 11.6.1930 Kankaanpäässä.
 
       
        Kuva 4. Niemenmaiden perhekuva. Taavetti ja Hilda etualalla, Voitto sotilaspuvussa.      
 
    g) Frans Evert Rask, s. 25.5.1884 Laviassa, k. 29.10.1886 Laviassa.
 
    h) Johanna Lyydia Kulmakorpi, e. Hakala, s. Rask, s. 27.6.1886 Laviassa. Hän muutti Pirkkalaan
      18.3.1912. Mies Juho Kustaa Kulmakorpi, s. 28.2.1887 Messukylässä, k. 28.11.1927 Pohjois-Pirkkalassa.
      Johanna perheineen siirtyi 1.1.1937 Tampereen Harjun seurakuntaan alueliitoksessa. Johannalla ja
      Juholla oli seuraavat lapset:
 
      3.h.1 Maria Elisabet Kulmakorpi, s. 22.12.1912 Pirkkalassa.
      3.h.2 Niilo Juho Kulmakorpi, s. 6.12.1915 Pirkkalassa.
      3.h.3 Irja Ilona Kulmakorpi, s. 13.10.1918 Pirkkalassa, k. 4.8.1931 Pohjois-Pirkkalassa.
      3.h.4 Aini Agaata, sk. 7.1.1926 Pohjois-Pirkkalassa.
   
    i) Hilda Maria Niemi, s. Rask, s. 23.7.1889 Laviassa, k.19.4.1965 Hämeenkyrössä. Hänen miehensä oli
     Nestori Niemi, s. 6.12.1880 Kankaanpäässä, k. 18.8.1946 Hämeenkyrössä. He muuttivat Hämeenkyröön
     5.6.1920.  Heillä oli yksi lapsi, Yrjö Artturi Niemi, s. 23.4.1921 Hämeenkyrössä, k. 23.2.1937
     Hämeenkyrössä.
 
    j) Frans Toivo Hakala (isoisäni), s. 17.2.1894 Laviassa, k. 27.5.1967 Laviassa. Vaimo Katri Amalia Hakala,
       s. 9.2.1897 Laviassa, k. 20.4.1996 Laviassa. Heille syntyi seuraavat lapset:
      
       3.j.1. Arvi Johannes Hakala.
       3.j.2. Pauli Samuli Hakala.
 
4. Gustaf Enoch Rask, s. 29.7.1843 Ulvilassa (Juhon kaksoisveli), k. 29.7.1843 Ulvilassa. 

     
      Kuva 5. Toivo Hakala (toinen vas.) Aittolahden rakennustyömaalla 1920-luvulla.
 
     
      Kuva 6. Toivo ja naapuri (Hirvikoski) Toivon kotipihalla 1965.
     
      Kuva 7. Katri ja Toivo 1950-luvun lopussa.
 
     
      Kuva 8. Toivo kyntää peltoa. Hevosen nimi on Timo.
 
     
      Kuva 9. Kuva Katri ja Toivo Hakalan pihalta 1950-luvulla.
 
      Lisää kuvia, joista osa saattaa liittyä tähän sukuun, löytyy kohdasta Juuret ->
      Valkama.
 
 
 
 
 

 

Piilolinkki