Isoäitin isoisä, työmies Vihtori Kallenpoika Vuorinen avioitui Hilma Karoliina Aapramintyttären (isoäitini isoäiti) kanssa, joka oli syntynyt 8.1.1849 Mouhijärvellä. Hilma Karoliinan isä oli torppari ja työmies Aaprami Lammi Vesunnin Iso-Tykiltä, syntyjään Hannulan talonpojan poika, syntynyt 3.4.1821 Mouhijärvellä, kuollut 5.4.1892 Mouhijärvellä. Hilma Karoliinan äiti oli Eva Stina Ottelin, syntynyt 10.5.1817 Suodenniemellä, kuollut 27.2.1885 Suodenniemellä. He olivat avioituneet 10.11.1844.
Perimätiedon mukaan Hilma Karoliinan kotona Mouhijärvellä oli ollut ruotsinkielisiä kirjoja, jotka olivat mahdollisesti peräisin Hilman äidin isoäidiltä Britha Stina Lindgreniltä. Hän oli mitä ilmeisimmin ruotsinkielinen. Britha Stina oli saattanut tulla Mouhijärven Selkeen virkatalon talousmamselliksi Ruotsista tai virkatalon haltijan ja
Porin rykmentin komentajan Sebastian von Otterin mukana. Brithasta enemmän kohdassa Anders Ottelin.
Hilma Karoliina oli piikana Vesunnin kylän Yli-Vilolla v. 1864. Hän lähti  16-vuotiaana Suodenniemelle Kiikoistenkylän Hujoon piiaksi v. 1865. Sieltä hän muutti piiaksi Kauvatsan Lievikosken kylän Mäkelään 14.11.1867, josta Kauvatsan kylän Filppolaan v. 1868, Jalonojan kylän Jonkkaan v. 1869, Sääkskosken sahalle v. 1870 ja edelleen Rutunaan 1872, jossa tuleva puoliso Vihtorikin työskenteli. He avioituivat ja muuttivat yhdessä Jalonojan kylän Tassarille 1873 - saman vuonna, jolloin esikoinen, Vihtori Ferdinand syntyi.
Vihtori Vuorinen kierteli renkinä ja työmiehenä useissa Kauvatsan torpissa. Näitä olivat Rutunan Kuusisen  rälssitila v. 1857, Rutunan Aron torppa v. 1858, Korpelan Kurvon torppa v. 1859, Lievikosken Heliön kotitila v. 1862, Työtilän Ala-Heikkilä v. 1863, Rutunan rälssitila vuodesta 1863 lähtien ja Jalonojan Tassari v. 1873. Perimätiedon mukaan Vihtori ja Hilma tapasivat Kauvatsan asemalla, jossa Vihtori työskenteli junanlähettäjänä ja Hilma siivoojana.
Kauvatsan Jalonojan Tassarilta, joka sijaitsee Kauvatsan aseman tuntumassa, Vihtori ja Hilma Karoliina Vuorinen saivat Ojalan torpan noin vuonna 1873. Kun heille syntyi tytär Alma v. 1882, ei heillä ilmeisesti enää ollut torppaa, kun Vihtori kirjattiin entiseksi torppariksi. Vihtori, kuten isänsäkin, kuoli nuorena, vain 42-vuotiaana 21.11.1884 rippikirjojen mukaan suolisolmuun. Kuollessaan hän oli Jalonojan Tassarin työmies.

Vihtori ja Hilma Karoliina Vuorisen lapset:

1. Isoäitini isä Vihtori Ferdinand Vuorinen, s. 20.12.1873. Hänestä lisää edempänä.

2. Frans Bernhard Vuorinen, s. 23.9.1875 Kauvatsalla. Frans Bernhard oli työmiehenä Kauvatsan Piilijoenmaan Rakolahden torpalla v. 1891. Hän muutti Mouhijärvelle 12.11.1895 ja edelleen Suodenniemelle 12.12.1898. Hän avioitui Hilma Pauliina Kivistön, s. 26.6.1878 Suodenniemellä, k. 26.5.1955 Suodenniemellä, kanssa. Heille syntyi poika Atte Aleksi Vuorinen 19.6.1905 Suodenniemellä.

3. Oskar Verner Vuorinen, s. 14.10.1877 Kauvatsalla. Hän muutti Mouhijärvelle 16.11.1894, josta edelleen rengiksi Leppäkosken Marjamäkeen Kiikoisiin 3.11.1896. Sieltä hän muutti työmieheksi Porin kaupunkiseurakuntaan 11.11.1899, josta edelleen Vaasaan 16.10.1904. Vaasasta hän muutti perheineen 29.12.1905 Mustasaaren seurakuntaan, josta takaisin Vaasan seurakuntaan 20.6.1910. Oskari avioitui 16.10.1904 Hilma Haavasojan, s. 24.1.1884 Nakkilassa, kanssa. Oskari työskenteli Vaasassa työmiehenä ja vahtimestarina.

Oskar ja Hilma Vuorinen saivat seuraavat lapset:

1. Eino Oskar Vuorinen, s. 25.11.1905 Vaasassa. 

2. Tyyne Lemmitty Bastman, s. Vuorinen, s. 2.2.1907 Vaasassa, k. 7.10.1987 Vaasassa. Hän avioitui 8.8.1927 Sigfrid Alfons Bastmanin, s. 5.11.1895 Porissa, k. 10.2.1951 Vaasassa, kanssa. Tyyne toimi kauppiaana ja Sigfrid konttoristina.

3. Taimi Lahja Vuorinen.

4. Toivo Olavi Oskar Vuorinen, s. 3.9.1918 Vaasassa, k. 28.2.2015 Helsingissä. Kirjailija, majuri, taistelulentäjä. 

Hilma Vuorinen s. Haavasoja kuoli 22.12.1962 Vaasassa. Oskar Vuorinen kuoli 8.6.1966 Vaasassa.

4. Kaarle Eemeli Vuorinen, s. 11.12.1879 Kauvatsalla, k. 29.7.1889 Kauvatsalla. Hän kuoli hukkumalla.

5. Alma Vesanto, ent. Jokela, s. Vuorinen, s. 8.8.1882 Kauvatsalla. Hän muutti Poriin 7.5.1900, jossa avioitui Frans Viktor Vesannon, ent. Jokela, s. 23.8.1880 Kullaalla, kanssa. He muuttivat Ulvilaan 16.2.1906. Perhe muutti sukunimensä Vesannoksi 26.10.1920. Heillä oli seuraavat lapset:

1. Alma Agnes Kjäll, s. Vesanto, ent. Jokela, s. 20.11.1904 Porissa. Hän avioitui Georg Valdemar Kjällin kanssa 2.6.1923.

2. Aili Ilona Salo, s. Vesanto, ent. Jokela. s. 22.6.1906 Ulvilassa. Hän avioitui Kaarlo Eemil Salon, s. 3.2.1902 Kokemäellä, kanssa 28.9.1929.

Vihtorin Vuorisen kuoltua Hilma Karoliina sai vielä yhden lapsen, Hilja Marian, s. 21.1.1888 Kauvatsalla renki Heikki Erland Juhonpojan (Naantalista) kanssa. Hilja muutti Poriin 19.4.1904. Hilma Karoliina eli 98-vuotiaaksi. Hän muutti Poriin noin vuosi ennen kuolemaansa. Hänen kirjansa siirrettiin Poriin 9.1.1947 neljä päivää ennen kuolemaa 13.1.1947.

Vihtori Ferdinand Vuorinen

Isoäitini isä Vihtori Ferdinand Vuorinen syntyi Kauvatsalla Jalonojan Tassarin Ojalan torppaan 20.12.1873. Hän muutti  työmieheksi Mouhijärvelle 14.11.1891, jossa hänen äitinsä Hilma Karoliinan isä Aaprami Lammi vielä eli. Aaprami kuoli keväällä 1892. Vuonna 1894 Vihtori oli Vesunnin Iso-Soukolla, jonne saapui myös hänen veljensä Oskari Vuorinen. Vesunnin Ison Soukon torpparina oli Aapeli Aapraminpoika eli veljesten eno. Vihtori siirtyi Aapramin entiseen kotiin Isolle Tykille työmieheksi 1895, jonne hänen veljensä Frans Bernhard Vuorinenkin saapui seuraavana vuonna. Näin kolme veljestä olivat yhtäaikaa töissä isoisänsä kotiseudulla.

Vihtori avioitui 29.12.1895 Amanta Miina Kivistön, s. 15.10.1871 Suodenniemellä, k. 15.3.1963 Suodenniemellä, kanssa. Tuolloin Vihtori Ferdinand olikin renkinä Mouhijärven Uotilassa. Avioiduttuaan Vihtori Ferdinand siirtyi Suodenniemen Kepulille rengiksi 16.2.1896.

Vihtori Ferdinandille ja Amanta Miinalle syntyi seuraavat lapset:

1. Isoäitini Ella Matilda s. Vuorinen, s. 8.3.1896 Suodenniemellä, k. 10.9.1995 Suodenniemellä. Hän avioitui isoisäni Lauri Ojansivun, s. 24.6.1893 Kiikoisissa, k. 6.5.1961 Suodenniemellä, kanssa v. 1924.

2. Hilja Pauliina s. Vuorinen, s. 29.3.1898 Suodenniemellä.

3. Anna Sofia s. Vuorinen, s. 19.2.1901 Mouhijärvellä.

4. Oskari Aukusti Vuorinen, s. 9.4.1903 Suodenniemellä, k. 2.5.1903 Suodenniemellä.

5. Arno Aukusti Vuorinen, s. 11.8.1904 Suodenniemellä.

6. Eino Matti Vuorinen, s. 24.2.1907 Suodenniemellä.

7. Paavo Aleksi Vuorinen, s. 4.5.1909 Suodenniemellä.

8. Martti Armas Vuorinen, s. 4.11.1911 Suodenniemellä.

Vihtori Ferdinand osallistui punaisten puolella kansalaissotaan ja joutui sen päätyttyä vankileirille Tammisaareen. Hän kuoli 23.4.1932 keuhkotautiin.
OskariVuorinenperheineenAeditoitu          OskariVuorinenperheineenBeditoitu
Kuvia Oskari Vuorisen perheestä.
 
 
OskariVuorisentaloeditoitu
Tuntemattoman perheen kotitalo kuva-albumista.
Oskar Vuorinen
Tuntematon perhe kuva-albumista.

Hilma Vuorinen

Ellen olisiko Ella ja Taimi                     Saimi Koskinen nuorena

Hilma Vuorisen kuva-albumissa oli kuvia karjakoista.                   Saimi Koskinen nuorena.

Kuvassa luki "Ellen".

 

Eric Enckellin vaiheita

Orikorven suutari

"Kauvatsan rukoilevaisten johtajista on syytä mainita suutari Fredrik Ihander, joka oli muuttanut 1850-luvun alussa Kokemäeltä Jalonojan kylään. Hänet tunnettiin lempinimellä "Kauvatsan Fredrik" tai "Orikorven suutari".

Hän piti usein seuroissa puheita ja johti polvirukouksia. Hänellä oli myös harvinaisen kaunis ja sointuva lauluääni. Kauvatsalla puhuteltiin tuolloin rukoilevaisia yleisesti "suutarin uskolaisiksi", niin suuri oli Ihanderin vaikutus.

Hän oli Maria Lovisa -vaimoineen hyvä lukija ja ahkera ehtoollisella kävijä. Kauvatsan rukoilevaiset, totiset kristityt, pitivät tiiviisti yhteyttä Kiukaisissa, Porissa ja Raumalla asti. Kuuluupa Fredrik Ihanderin puoliso vierailleen 1873 rapujen myyntinsä ohessa laulamassa Huhkolan kartanossa Achreniuksen virsiä."

Topi Vuorinen in memoriam

Vihtori ja Hilma Vuorisen pojanpoika, majuri, lentäjä ja kirjailija Toivo Olavi Oskari (Topi) Vuorinen oli syntynyt 3.9.1918 Vaasassa. Hän kuoli 28.2.2015 Helsingissä 96-vuotiaana. Kirjailijana hän käytti nimimerkkejä Topi Tuisku ja Osmo Pata.

Topi Vuorinen kirjoitti novelleja eri lukemistolehtiin nimimerkillä Topi Tuisku. Hän kirjoitti tällä nimellä myös vuonna 1970 ilmestyneen agenttiromaanin Kolauta kohtuullisesti, jossa päähenkilöt agentit Mikko Sirkkula ja Max Want etsivät salaisia rakettisuunnitelmia Portugalissa.

Topi Vuorinen palveli isänmaataan talvi- ja jatkosodassa taistelulentäjänä. Hänelle järjestettiin muistotilaisuus Helsingin Hietaniemen kappelissa 27.3.2015, ja sitä kunnioitti Hornet-hävittäjä lentäen Helsingin Seurasaaresta Hietaniemen yli. Lennosta vastasi Satakunnan lennosto.

Lue Topin tarina tästä.

Kauvatsa

Kuka hän on?

Joku Vuorisen Vihtorin pojista kenties

Voisiko olla joku Vihtori Vuorisen pojista?

Saimi Koskinen

Saimi Koskinen

Saimi Koskisen kuva oli Hilma Vuorisen kuva-albumissa. Mikä yhteys hänellä oli Hilmaan?